Siirry sisältöön

Yhtenäinen malli helpottamaan lasten ja nuorten tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteiden tunnistamista

Sata-alueella on otettu käyttöön yhtenäinen malli lasten ja nuorten tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteiden alkukartoitukseen. Malli tarjoaa perhekeskusten työntekijöille konkreettisia välineitä tuen tarpeiden tunnistamiseen ja oikeaan palveluun ohjaamiseen sekä auttaa arvioimaan mahdollisen tutkimuksen tarvetta.
Prosessi etenee kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa huolen havainnut sote-ammattilainen käynnistää alkukartoituksen ja kokoaa tietoa lapsen tai nuoren tilanteesta huoltajilta sekä koululta tai varhaiskasvatuksesta kyselylomakkeiden avulla. Lisäksi työntekijä keskustelee lapsen tai nuoren kanssa. Näiden tietojen perusteella arvioidaan tuen tarpeita ja huolehditaan, että perhe saa oikeanlaista apua.


Jos arjen tukitoimet eivät riitä, vaan haasteet jatkuvat haittaavina niistä huolimatta, pyydetään työskentelyyn mukaan neuvolan, koulun tai oppilaitoksen terveydenhoitaja. Hän tekee tarkempia terveydenhuollollisia kartoituksia ja konsultoi tarvittavia asiantuntijoita. Mikäli tilanne tämänkin jälkeen edellyttää lisäselvityksiä, varataan aika lääkärille, joka arvioi jatkotutkimusten tarpeen, tekee mahdolliset diagnoosit ja laatii kuntoutussuunnitelman.
Alkukartoitusmalliin kuuluu yhtenäiset lomakkeet ja toimintaohjeet prosessin jokaiseen vaiheeseen. Malli on käytössä koko Sata-alueella, ja myös sivistyspalveluiden henkilöstölle on järjestetty infoja materiaalin käyttöönotosta. Lähes 300 perhekeskusten ammattilaista on jo saanut koulutuksen mallin käyttöön.


– Yhtenäinen toimintatapa helpottaa arjen yhteistyötä ja tukee varhaista tunnistamista. Kun kaikilla on käytössä samat välineet ja puhutaan samaa kieltä, perheet saavat apua oikea-aikaisemmin ja sujuvammin, kertoo hankekoordinaattori Outi Veijonaho.