Tietoa nepsystä

ADHD eli tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriö on neurobiologinen häiriö, joka vaikuttaa huomattavasti arkielämän useaan osa-alueeseen.

ADD eli tarkkaavaisuushäiriö on yksi ADHD:n muodoista. ADD:tä sairastavalla henkilöllä on vaikeuksia keskittyä, mutta hänellä ei ole ADHD:lle tyypillistä liiallisen liikkeen tai impulsiivisuuden oiretta.

Keskeisiä oireita ADHD/ADD:ssä ovat

Tarkkaamattomuus: Vaikeudet keskittyä, tehdä tehtäviä loppuun, muistaa annettuja ohjeita sekä suunnitella omaa toimintaa.

Yliaktiivisuus: Erityisesti pienillä lapsilla liikkeen tarve, levottomuus sekä vaikeudet istua paikallaan. Vanhempana voi näyttäytyä tarpeena tehdä koko ajan tai ajatusten vilinänä.

Impulsiivisuus: Nopea toiminta ilman harkintaa, keskeyttäminen ja kärsimättömyys.

ADHDn/ADD:n eri alatyypit

Tarkkaamattomuuspainotteinen ADHD: Keskeisiä ongelmia ovat vaikeudet keskittyä ja muistaa asioita.

Yliaktiivisuus-impulsiivisuuspainotteinen ADHD: Keskeisiä ongelmia ovat liiallinen liikehdintä ja impulsiivisuus.

Yhdistelmätyyppi: Tällöin on sekä tarkkaamattomuutta että yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta.

Mistä ADHD/ADD johtuu?

ADHD on monitekijäinen häiriö. Perimällä on merkittävä rooli, mutta ympäristötekijät voivat myös vahvistaa oireita.

ADHD:n ja ADD:n Hoito

Elämäntapamuutokset: Riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta voivat auttaa hallitsemaan oireita.

Vanhempien/läheisten tuki: Vanhemmille/Läheisille tarjotaan tukea ja ohjausta lapsen kasvatuksessa ja arjen hallinnassa.

Pedagogiset tukitoimet: Koulussa lapselle voidaan järjestää erilaisia tukitoimia, kuten pienryhmäopetusta tai henkilökohtaista ohjausta.

Neuropsykiatrinen valmennus: Tavoitteena lisätä keinoja nepsy oireiden kanssa arjessa selviytymiseen.

Psykoterapia: Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT) voi auttaa hallitsemaan oireitaan ja parantamaan sosiaalisia taitoja.

Neuropsykologinen kuntoutus: Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteena on edistää  opintojen edistymistä, työelämässä pysymistä ja työelämään siirtymistä tai palaamista.

Lääkehoito: Stimulanttilääkkeet ovat yleisin lääkehoito ADHD:ssa.

ADHD:n vaikutus arkeen

ADHD voi vaikeuttaa lapsen arkea koulussa, kotona ja sosiaalisissa tilanteissa. Oireet voivat aiheuttaa vaikeuksia oppimisessa, ystävyyssuhteissa ja itsetuntossa. Aikuisena ADHD voi ilmetä esimerkiksi työelämässä vaikeuksina keskittyä ja järjestää aikaa.

Jos epäilet, että sinulla tai lapsellasi on ADHD/ADD, ota yhteyttä:

•  Alle kouluikäiset: Neuvolan terveydenhoitaja/ psykologi/lääkäri.
• Kouluikäiset: Kouluterveydenhuolto: yhteys esim. terveydenhoitajaan tai psykologiin. 
• Nuoret: Opiskeluterveydenhuolto tai nuorten tiimit
• Opiskelijat: Opiskeluterveydenhuolto 
• Aikuiset: Psykososiaalisen tuen yksiköt tai työterveyshuolto. 

Autismikirjon häiriö on neurologinen kehityshäiriö, joka ilmenee varhaislapsuudessa ja vaikuttaa elinikäisesti. Se on erittäin monimuotoinen ja yksilöllinen, minkä vuoksi sitä kutsutaan spektrihäiriöksi. Sen yleisiä ydinominaisuuksia ovat:

• Vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa: Haasteita ymmärtää ja vastata sosiaalisiin signaaleihin, kuten ilmeisiin, eleisiin ja äänenpainoihin. Vaikeuksia voi ilmetä ystävyyssuhteissa ja ryhmätilanteissa.
• Vaikeudet kommunikoinnissa: Puheen viivästyminen tai poikkeavuudet, vaikeudet ymmärtää abstrakteja käsitteitä ja kielellisesti monimutkaisia tilanteita.
• Rajoittuneet, toistuvat käyttäytymismallit, kiinnostuksen kohteet ja toiminnot: Esimerkiksi voimakkaat kiinnostuksen kohteet, toistuvat liikkeet tai äänet, taipumus noudattaa tarkkoja rutiineja.

Mistä autismikirjon häiriö johtuu?

Autismin on aivojen kehityksellinen häiriö. Perimällä on merkittävä rooli, mutta ympäristötekijät voivat vaikuttaa oireisiin.

Autismikirjon oireet

Autismin oireet vaihtelevat suuresti yksilöiden välillä. Osa lapsista oppii puhumaan normaalisti, kun taas toiset eivät koskaan opi puhumaan. Osa lapsista on erittäin älykkäitä, kun taas toiset voivat kokea oppimisvaikeuksia. Aistiherkkyyksissä on usein vaihtelevuutta.

Autismikirjon häiriön diagnosointi

Autismin diagnosointi perustuu perusteelliseen haastatteluun, psykologisiin testeihin ja havainnointiin. Diagnoosin tekee yleensä lastenpsykiatri tai neurologi erikoissairaanhoidossa.

Autismikirjon hoito

Autismin hoito on yksilöllistä ja se perustuu lapsen tarpeisiin ja vahvuuksiin. Hoito voi sisältää:

• Elämäntapamuutokset: Riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta voivat auttaa hallitsemaan oireita.
• Tukitoimet koulussa: Lapselle voidaan järjestää erilaisia tukitoimia, kuten pienryhmäopetusta tai henkilökohtaista ohjausta.
• Psykoterapia ja muut terapiat: Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT) voi auttaa hallitsemaan oireitaan ja parantamaan sosiaalisia taitoja. Lisäksi voi hyötyä musiikki-, eläinavusteinen- ja perheterapiasta.
• Käyttäytymishoito: Tavoitteena on opettaa lapselle taitoja, kuten sosiaalisia taitoja ja kommunikointia.
• Puheterapia: Tavoitteena on parantaa lapsen puheen ja kielen taitoja.
• Toiminta- ja fysioterapia: Tavoitteena on parantaa lapsen motorisia taitoja ja arjen toimintoja.
• Lääkehoito: Osaa oireista voidaan hoitaa lääkkeillä.

Tärkeää muistaa autismikirjon häiriöstä

• Autismi on elinikäinen neurologinen kehityksellinen häiriö.
• Autismi ei ole sairaus, vaan erilainen tapa kokea maailmaa.
• Jokainen autisti on yksilö, eikä ole olemassa yhtä oikeaa tapaa olla autisti.

Lue lisää autismikirjosta muualla:

Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, aiemmin dysfasia) on lapsen kielen kehityksen poikkeama, joka vaikuttaa puheen ja/tai kielen ymmärtämiseen ja tuottamiseen. Se on yleisempi pojilla kuin tytöillä. Noin 7 %:lla suomalaisista lapsista on jonkinasteinen kehityksellinen kielihäiriö.

Kehityksellisen kielihäiriön oireet

Kehityksellisen kielihäiriön oireet vaihtelevat lapsen iän ja kehitystason mukaan. Tyypillisiä oireita ovat:

• Puheen kehityksen viivästyminen: Lapsi alkaa puhua myöhemmin kuin muut lapset.
• Sanojen oppimisen hitaus: Lapsen on vaikea oppia uusia sanoja.
• Puheen epäselvyys: Lapsen puhe on vaikeasti ymmärrettävää.
• Kieliopin virheet: Lapsi tekee virheitä lauserakenteissa ja kieliopissa.
• Ymmärtämisen vaikeudet: Lapsen on vaikea ymmärtää kuultua puhetta.
• Kerronnan vaikeudet: Lapsen on vaikea kertoa asioita selkeästi ja johdonmukaisesti.

Mistä kehityksellinen kielihäiriö johtuu?

Kehityksellisen kielihäiriön syitä ei täysin tunneta. Sen arvellaan johtuvan perinnöllisistä tekijöistä ja/tai aivojen kehityksen poikkeamista.

Vaikutukset arkeen

• Käytökseen: Jatkuvat väärinymmärrykset ja kommunikoinnin vaikeudet aiheuttavat ulkopuolisuuden tunnetta, ärsyyntymistä ja turhautumista.
• Oppimisen haasteisiin: Kielelliset vaikeudet voivat aiheuttaa oppimisvaikeuksia koulussa.
• Sosiaalisiin suhteisiin: Kommunikoinnin vaikeudet voivat hankaloittaa sosiaalisten suhteiden luomista ja ylläpitämistä.
• Itsetuntoon: Jatkuvat väärinymmärrykset ja epäonnistumiset voivat heikentää lapsen itsetuntoa.

Tuki ja kuntoutus

Kehitykselliseen kielihäiriöön ei ole parantavaa hoitoa, mutta sen vaikutuksia voidaan lievittää erilaisilla tukitoimilla.

• Vanhempien ohjaus: Vanhemmat saavat ohjausta lapsen tukemiseen kotona.
• Erityisopetus: Erityisopettaja auttaa lasta koulussa kielellisten vaikeuksien kanssa.
• Kommunikoinnin välineet: Yleisimmin käytettyjä ovat esimerkiksi kuvataulut ja -kansiot, erilaiset mobiilisovellukset tai muita teknisiä apuvälineitä.
• Puheterapia: Puheterapeutti auttaa lasta kehittämään puheen ja kielen taitojaan.
• Toimintaterapia: Toimintaterapeutti tukee lasta motorisissa taidoissa ja toiminnanohjauksessa.
• Neuropsykologinen kuntoutus: Tavoitteena lisätä keinoja oireiden kanssa arjessa selviytymiseen.
• Kuntoutusohjaus: Auttaa löytämään sopivat tukitoimet arjen eri toimintaympäristöihin.

Touretten oireyhtymä on lapsuudessa alkava neurologinen oireyhtymä, joka aiheuttaa tic-oireita eli nykimis- ja äännähdysoireita. Se on pojilla yleisempi kuin tytöillä.

Touretten oireyhtymän oireet

Touretten oireyhtymän pääoireita ovat tic-oireet, jotka ovat äkillisiä, nopeita ja toistuvia lihasliikkeitä tai äännähdyksiä. Ne jaetaan kahteen päätyyppiin:

• Motoriset tic-oireet: Näitä ovat esimerkiksi silmien räpyttely, pään nyökkäily, olkien kohauttelu ja kasvojen irvistely.
• Äänelliset tic-oireet: Näitä ovat esimerkiksi yskiminen, niiskuttaminen, haukottelu, sanojen toistelu ja omien sanojen keksiminen.

Tic-oireet voivat olla yksinkertaisia tai monimutkaisia. Yksinkertaiset tic-oireet ovat lyhyitä ja nopeita, kun taas monimutkaiset tic-oireet ovat pidempiä ja niihin liittyy useampia lihasryhmiä.

Touretten oireyhtymään liittyy usein myös muita oireita, kuten:

• Tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD)
• Pakko-oireinen häiriö (OCD)
• Oppimisvaikeudet
• Univaikeudet

Oireet ovat yleensä pahimmillaan nuoruusiässä ja lievenevät usein aikuisikään mennessä. Moni touretten oireyhtymää sairastava elää normaalia ja täysipainoista elämää.

Mistä Touretten oireyhtymä johtuu?

Touretten oireyhtymän tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta sen uskotaan johtuvan perinnöllisistä tekijöistä ja aivojen välittäjäaineiden epätasapainosta.

Touretten diagnoosi

Touretten oireyhtymä diagnosoidaan oireiden perusteella. Lääkäri haastattelee potilaan ja hänen vanhempansa ja tekee neurologisen tutkimuksen. Diagnoosin edellytyksenä on, että potilaalla on ollut sekä motorisia että äänellisiä tic-oireita vähintään vuoden ajan.

Touretten hoito ja oireiden hallinta

Touretten oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita voidaan lievittää erilaisilla hoidoilla. Yleisimpiä hoitomuotoja ovat:

• Elämäntapamuutokset: Riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta voivat auttaa hallitsemaan oireita.
• Käyttäytymisterapia: Käyttäytymisterapialla voidaan opettaa potilaalle uusia keinoja hallita tic-oireita.
• Psykoterapia: Psykoterapia voi auttaa potilasta selviytymään oireyhtymän aiheuttamista psyykkisistä haasteista.
• Lääkehoito: Lääkkeillä voidaan vähentää tic-oireiden voimakkuutta.