Vauvan perushoito

Imetys on vauvan ensisijainen ravinnonlähde.

Imetys on luonnollinen tapa ruokkia ja helliä vauvaa. Tiheät imetykset ja myönteinen asenne auttavat imetyksen onnistumisessa. Imetys voi aluksi tuntua työläältä ja vaikealta. Se helpottuu jatkossa, kunhan jaksat ensimmäisinä päivinä imettää aina, kun vauvasi haluaa.

Äidinmaidon hyödyt vauvalle

Äidinmaito on koostumukseltaan täydellistä ravintoa vauvalle. Se sisältää tarvittavat ravintoaineet, kivennäisaineet ja vitamiinit sekä runsaasti vasta-aineita. Näin vauva saa suojan erilaisilta tartuntataudeilta. Äidinmaito sulaa ja imeytyy erinomaisesti. Rinnalla vauva saa runsaasti hellyyttä, läheisyyttä ja turvallisuuden tunnetta.

Imetyksen merkitys äidille ja vauvalle

Imetys vahvistaa äiti-lapsi-suhdetta. Onnistuneen imetyksen myötä saat itseluottamusta ja hyvänolon tunnetta. Imetys nopeuttaa äidin elimistön palautumista synnytyksestä.

Ensimmäiset imetyskerrat ja maidoneritys

Ensimmäinen imetys tapahtuu heti vauvan syntymän jälkeen. Silloin myös maidoneritys käynnistyy. Maitoa erittyy määrällisesti vähän, mutta sen laatu korvaa määrän. Yleensä se riittääkin vauvan ravinnoksi alkupäivinä. Maitoa erittyy paremmin, kun imetät vauvaasi tiheästi, hänen tahtiinsa. Ensimmäisten vuorokausien aikana vauva imeekin 10-20 kertaa päivässä ja näin maitoa alkaa muodostua enemmän. Erityisesti iltaisin ja öisin vauva on aktiivinen ja imee usein rintaa. Vauva tyydyttää rinnalla sekä läheisyyden että imemisen tarvettaan. Vauvalle onkin hyvä tarjota rintaa aina kun hän hamuilee tai on levoton. Tämän vuoksi vierihoito on tärkeää imetyksen onnistumiseksi. 

Haasteet imetyksessä ja lisämaidon tarve

Imetys ei aina suju välttämättä heti, vaan se vaatii sekä äidiltä että vauvalta harjoitusta ja opettelua. 

Joissakin tapauksissa lisämaidon antaminen on vauvan hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Näitä tapauksia voivat olla muun muassa ennenaikaisuus, pienipainoisuus, matala verensokeri, keltaisuus sekä muut lääketieteelliset syyt.

Apua imetykseen

Imetysongelmissa voit ottaa yhteyttä omaan neuvolaasi, Satakunnassa toimiviin imetystukiryhmiin tai synnytysvuodeosastolla toimivaan imetyspoliklinikkaan, puhelin 02 627 7538.

Kuinka paljon vastasyntynyt nukkuu?

Vastasyntyneet nukkuvat tyypillisesti 16–20 tuntia vuorokaudessa, mutta uni jakautuu useisiin lyhyempiin jaksoihin. Kahden kuukauden iässä noin puolet vauvoista nukkuu jo 5–6 tuntia yössä, ja neljän kuukauden ikään mennessä suurin osa vauvoista on vakiinnuttanut tämän rytmin.

On tärkeää ymmärtää, että vastasyntyneellä ei ole vielä kehittynyt vuorokausirytmiä. Tämä tarkoittaa, että he eivät tiedä, milloin on päivä ja milloin yö. Vanhemmille tämä voi olla haastavaa, mutta on tärkeää muistaa, että vauvaa ei tule pakottaa tiettyyn unirytmiin liian aikaisin. Vauva oppii vuorokausirytmin vähitellen vanhempien kärsivällisen ohjauksen avulla.

Miten vauvan unirytmiä voi tukea?

Vanhemmat voivat auttaa vauvaa kehittämään sopivan unirytmin huolehtimalla hänen perushoivastaan mahdollisimman hyvin. Vauva tarvitsee apua ymmärtääkseen yön ja päivän eron. Kun vauva oppii tämän eron, hän todennäköisesti noudattaa luonnollista vuorokausirytmiä myöhemmin ja välttää univaikeuksia.

Vinkkejä vauvan unirytmin tukemiseen

• Hämärä ympäristö: Nukuta vauvaa hämärässä. Yöllä, kun syötät tai vaihdat vaippaa, tee se mahdollisimman vähäeleisesti. Tämä auttaa vauvaa ymmärtämään, että yö on nukkumista varten.
• Vältä yöllistä vaipanvaihtoa: Jos vauvan vaippa on vain kostea, sitä ei välttämättä tarvitse vaihtaa yöllä.
• Pitkä syöttö ennen nukkumaanmenoa: Syötä vauvaa pidempään juuri ennen nukkumaanmenoa. Tämä auttaa pitämään nälän loitolla pidempään.

Turvallinen nukkumisympäristö vastasyntyneelle ja imeväiselle

• Selällään nukkuminen: Aseta vauva nukkumaan selälleen vaakatasoon. Pienet vauvat tulisi nukuttaa selällään, mutta myöhemmin he kääntyvät itse mieleiseensä nukkuma-asentoon.
• Kiinteä nukkumisalusta: Nukkumisalustan tulee olla kiinteä. Tyynyä ei tule käyttää. Peiton sijasta lämmön ylläpitoon paras vaihtoehto on unipussi. Vauvan pää ei saa peittyä.
• Yhteishuone, erillinen vuode: Vauvan tulisi nukkua vanhempien kanssa samassa huoneessa, mutta erillisessä vuoteessa, ainakin kuuden kuukauden ikään asti.
• Vältä vieressä nukkumista: Alle neljän kuukauden ikäistä täysiaikaisena syntynyttä lasta tai ennenaikaisesti syntynyttä vauvaa ei tulisi nukuttaa vieressä (vanhemmat, sisarukset, monikkosisarus, ulkopuolinen hoitaja, kotieläimet).
• Ei leluja tai pehmeitä vuodevaatteita: Lapsen vuoteessa ei tulisi pitää pehmoleluja, irtonaisia pehmeitä vuodevaatteita, puskurityynyjä tms.
• Sopiva lämpötila: Vältä liian lämmintä huonetta. Vauvan ei tulisi hikoilla tai ihon tuntua kuumalta. Huoneen lämpötilan tulisi olla 20–22 °C.
• Tutti: Tuttia suositellaan käytettäväksi vauvan nukkuessa sen jälkeen, kun vauva on oppinut syömään hyvällä imutekniikalla. Tuttia ei tulisi ripustaa lapsen kaulaan eikä kiinnittää lapsen vaatteeseen.
• Vältä unipesiä: Unipesiä ei suositella.
• Tupakansavun välttäminen: Vältä lapsen altistumista tupakansavulle.

Vauvan ulkoilu kesällä ja talvella

Vauvan ulkoilu on tärkeä osa hänen hyvinvointiaan. Kesällä ulkoilun voi aloittaa jo viikon iässä, kun taas talvella on hyvä odottaa pari viikkoa. Vauvan totuttaminen ulkoiluun kannattaa tehdä vähitellen, erityisesti talvella.

Ulkoilun aloittaminen ja kesto

• Kesä: Vauva voi aloittaa ulkoilun jo viikon iässä.
• Talvi: Odota pari viikkoa ennen ensimmäistä ulkoilua.
• Vähitellen: Totuta vauva ulkoiluun vähitellen, erityisesti talvella.
• Aluksi lyhyesti: Aloita lyhyillä 15–20 minuutin ulkoiluilla.
• Pidennetty aika: Voit pidentää ulkoiluaikaa päivittäin noin 20 minuutilla, kunnes vauva voi nukkua ulkona aterioiden välit sään salliessa.

Pukeutuminen vauvan ulkoiluun

• Sään mukaan: Pukeutuminen on tärkeää sekä kesällä että talvella.
• Kerrospukeutuminen: Talvella vauva pysyy lämpimänä kerrospukeutumisella.
• Suojaa auringolta: Kesällä vauva on suojattava suoralta auringonpaisteelta ja muistettava päähine.

Muuta huomioitavaa vauvan ulkoilussa

• Pakkasraja: Älä vie pientä vauvaa ulos, jos pakkasta on yli 10 astetta.
• Suoja pakkaselta: Pakkasella vaunujen suuaukkoon kannattaa laittaa sideharso tai vastaava ilmaa läpäisevä suoja.
• Suoja tuulelta ja auringolta: Sijoita vaunut aina suojaan tuulelta ja auringolta.
• Hyttysverkko: Kesällä hyttysverkko on tarpeen.
• Lämpötilan tarkkailu: Kun vauva nukkuu vaunuissa, kokeile hänen lämpöään niskasta myös unien aikana.

Vauvan itku – normaalia ja kehitykseen kuuluvaa

Vauvan itku on hänen tapansa ilmaista itseään, ja hänellä on siihen täysi oikeus. Suurimmalla osalla vauvoista itkuisuus on normaalia ja kuuluu heidän kehitykseensä.

Yleisimmät syyt vauvan itkuun

• Epämukava olo: Vauva voi itkeä, jos hänellä on epämukava olo, kuten likainen vaippa, kylmä tai kuuma.
• Väsymys: Väsymys on myös yleinen syy itkuun.
• Sairaus tai kipu: Sairaus tai kipu voivat myös aiheuttaa itkua.
• Äidin tupakointi: Äidin tupakointi voi lisätä vauvan itkuisuutta.
• Koliikki tai ilmavaivat: Koliikki ja ilmavaivat ovat yleisiä syitä itkuun.
• Nälkä: Nälkä on yksi yleisimmistä syistä itkuun.

On myös hyvä muistaa, että jotkut vauvat itkevät luonnostaan enemmän kuin toiset.

Miten rauhoittaa itkuinen vauva?

Jos vauva on itkuinen, tarjoa hänelle aina rintaa, sillä vauva ei voi koskaan saada liikaa rintamaitoa. Rauhoittele vauvaa pitämällä häntä sylissä. Voit käyttää apuna kantoliinaa tai kantoreppua. Vauva voi rauhoittua, kun hänet vie ajelulle vaunuissa. Voit myös kokeilla vauvahierontaa, eli voit sivellä ja hieroa vauvaa hellävaraisesti.

Kolmen kuukauden koliikki – mikä se on?

Vauvan koliikki tarkoittaa selittämättömiä itkukohtauksia. Ne ovat tavallisia noin kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka. Vauva itkee koliikki-itkua yleensä eniten 1–2 kuukauden iässä. Silloin vauva itkee keskimäärin kaksi tuntia vuorokaudessa.

Koliikki-itku toistuu usein samaan aikaan vuorokaudesta, yleensä iltaisin. Vauva on välillä tyytyväinen.

Koliikki-itku ei johdu siitä, millaista maitoa vauva saa. Se on yhtä yleistä rintaruokituilla kuin äidinmaidonkorviketta saavilla vauvoilla.

Vauvan itku ei tarkoita sitä, että hoidat häntä huonosti. Yleensä itkuisuus on normaalia ja kuuluu vauvan kehitykseen. Itku ei vahingoita vauvaa, vaan koliikkivauva kasvaa ja kehittyy normaalisti.

Vauvan itkuisuuteen ei ole olemassa tehokasta hoitoa. Siihen auttaa yleensä aika. Kun vauva kehittyy, myös itkun määrä vähenee.

Muista huolehtia myös itsestäsi!

Huolehdi omasta jaksamisestasi. Vanhemmat voivat vuorotella vauvan hoidossa. Kannattaa pyytää apua myös sukulaisilta, ystäviltä tai lastenhoitopalvelulta.

Vastasyntyneen navan hoito

Napa tulee hoitaa 1-2 krt/ vrk ja myös kuivata aina kylvyn tai kastumisen jälkeen, sekä tarvittaessa kunnes napatynkä on irronnut. Jos pohja edelleen erittää
tyngän irtoamisen jälkeen, voi puhdistusta jatkaa, kunnes haavapinta on umpeutunut.
Navan paranemista ja puhtautta tulee arvioida päivittäin. Puhdistamiseen tarvitaan
puhdasta vettä, pumpulipuikkoja sekä tarvittaessa kirvelemätöntä antiseptista
puhdistusainetta.

• Kostuta pumpulipuikko vedellä

• Tue vauvaa toisella kädellä vatsasta ja puhdista kostutetulla pumpulipuikolla napatyngän ja ihopoimun välinen alue
• Tarvittaessa nosta napatynkää, jotta saat pumpulipuikon paremmin ihopoimun ja tyngän väliin

• Navan tuoksahtaessa puhdista napatyngän ja ihopoimun väli antiseptisellä desinfektioaineella kostutetulla pumpulipuikolla

• Kuivaa napatyngän ja ihopoimun väli kuivalla pumpulipuikolla.

Milloin ottaa yhteyttä lääkäriin?

Napatynkä on tulehtunut, kun siinä on turvotusta ja punoitusta. Ota yhteys lääkäriin, jos iho punoittaa yli yhden senttimetrin verran napaa ympäröivältä alueelta. Silloin kyse saattaa olla vakavasta napatyngän infektiosta.

Vauvan kynsien leikkaaminen – hellävaraista hoitoa pienille sormille

Vauvan kynnet kasvavat nopeasti ja voivat olla yllättävän terävät. Tästä syystä ne on hyvä leikata säännöllisesti, mutta varovaisuutta noudattaen.

Milloin kynnet leikataan ensimmäisen kerran?

Yleinen suositus on, että vauvan kynnet leikataan ensimmäisen kerran noin 1-2 viikon iässä. Tähän asti vauvan käsissä voi pitää tumppuja tai sukkia, jotta hän ei vahingossa raavi itseään.

Turvallinen tapa leikata vauvan kynnet

• Suora leikkaus: Vauvan kynnet leikataan suoraan, eikä niitä muotoilla. Näin vältetään mahdolliset tulehdukset.
• Leikkaa vauvan nukkuessa: Kynsien leikkaaminen on helpompaa ja turvallisempaa, kun vauva nukkuu. Tällöin hänen nyrkkinsä ovat rentoutuneet ja kynnet ovat helpommin ulottuvilla.

Vinkkejä kynsien leikkaamiseen

• Käytä vauvoille tarkoitettuja kynsisaksia tai -leikkuria.
• Leikkaa kynnet varovasti ja vältä liian syvälle leikkaamista.
• Jos kynsi on liian lähellä ihoa, voit käyttää kynsiviilaa.

Vauvan ulosteet ja ummetus – mitä vanhempien tulisi tietää

Vauvan ulosteet voivat herättää monia kysymyksiä ja huolta vanhemmissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että vauvojen suolisto on yksilöllinen ja ulosteiden koostumus ja tiheys voivat vaihdella suuresti.

Kuinka usein vauva ulostaa?

Ei ole syytä huoleen, jos vauva ei ulosta joka päivä. Osa vauvoista ulostaa jopa joka ruokailun yhteydessä, kun taas toisilla voi mennä jopa viikko. Erityisesti silloin, kun vauvan ravinto on pelkkää maitoa, ulostemassa kertyy hitaasti.

Miltä vauvan uloste näyttää?

Ulosteen väri ja koostumus voivat myös vaihdella. Toisinaan uloste on vihreää ja löysää, toisinaan kiinteää ja keltaista. Molemmat ovat normaaleja vaihteluja.

Virtsaamisen määrä

Ensimmäisinä päivinä vauva kastelee noin kolme vaippaa. Jatkossa hän pissaa 5–8 vaippaa vuorokaudessa. Ensimmäisinä päivinä virtsan mukana voi tulla hieman oranssinpunaista uraattisakkaa. Tämä on normaalia ja häviää, kun vauvan ravinnonsaanti lisääntyy.

Mistä ummetus johtuu ja mitä voi tehdä?

Ummetus voi vaivata vauvaa. Silloin hän voi olla itkuinen ja ähistää, mutta ulostetta ei tule.

Keinoja helpottaa vauvan oloa:

• Hiero vauvan vatsaa kevyesti.
• Jumppauta vauvan jalkoja kippuraan vatsan päälle.
• Voit kokeilla antaa vauvalle hieman luumumehua.

Milloin huolestua vauvan ummetuksesta?

Jos vauvan ummetus on jatkuvaa tai siihen liittyy muita oireita, kuten kuumetta tai oksentelua, ota yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin.

Vauvan ihonhoito – hellävaraista hoitoa pienelle iholle

Vauvan iho on herkkä ja tarvitsee erityistä huolenpitoa. Tässä muutamia vinkkejä vauvan ihonhoitoon:

Puhtaus ennen kaikkea

Puhtaus on tärkeää vauvan ihonhoidossa. Aluksi pelkkä vesi riittää vauvan ihon puhdistukseen. Kun vauva on hieman vanhempi, voit käyttää mietoa, vauvoille tarkoitettua pesunestettä.

Päivittäinen puhdistus

Puhdista päivittäin vauvan kasvot, korvantaustat, kaula, kädet, kainalot ja pylly. Voit pestä vauvan juoksevalla vedellä tai veteen kostutetulla pesulapulla.

Vaipanvaihto

Vaihda vauvan vaippa, kun se on tarpeen. Jos vauva on tyytyväinen ja nukkuu, älä turhaan herätä häntä vaipanvaihdon vuoksi.

Kylvettäminen

Voit kylvettää vauvaa, vaikka napatynkä on vielä paikallaan. Käytä kylvetykseen 37-asteista vettä. Kylvetys kerran tai kaksi kertaa viikossa riittää.

Sauna

Saunaa ei suositella alle vuoden ikäiselle lapselle.

Ihon hoito

Ihon hoitoon sopivat perusvoiteet ja öljyt. Vältä kuitenkin turhaa rasvausta.

Vauvan iho-ongelmat – yleisiä ja harmittomia

Vauvan iho on herkkä ja siihen voi ilmestyä erilaisia näppylöitä ja muutoksia, jotka usein herättävät vanhemmissa huolta. On kuitenkin hyvä tietää, että monet näistä iho-ongelmista ovat yleisiä ja vaarattomia.

Hormoninäppylät kasvoilla

Vauvan iholle voi ilmestyä pieniä valkoisia näppylöitä. Nämä näppylät ovat harmittomia ja tavallisimmin runsaimmillaan 6–8 viikon iässä. Niille ei tarvitse erityistä hoitoa, vaan riittää, että iho huuhdellaan normaalisti vedellä.

Punaiset läiskät

Vauvan iholle voi nousta myös punaisia läiskiä, joissa on vaaleampi näppylä keskellä. Nämäkin ovat vaarattomia ja häviävät itsestään muutaman viikon kuluessa.

Taliköhnäihottuma

Vauvan päälaelle voi tulla muutaman viikon iässä taliköhnäihottumaa. Se on kellertävää ja punoittavaa karstaa. Se on harmitonta ja häviää yleensä puolen vuoden ikään mennessä.

Vastasyntyneen silmät – vetistystä ja rähmää

Vastasyntyneen silmät voivat vetistää ja niissä voi olla rähmää ensimmäisten päivien aikana. Tämä on yleistä ja johtuu yleensä ahtaista kyynelkanavista.

Näin puhdistat vauvan silmät

• Kostuta vanulappu puhtaaseen veteen.
• Pyyhi silmät ulkonurkasta sisänurkkaan päin.
• Käytä kumpaankin silmään aina omaa, puhdasta lappua.

Milloin rähmiminen vähenee?

Yleensä rähmiminen vähenee itsestään muutamassa päivässä.

Milloin yhteys lääkäriin?

Jos rähmiminen on runsasta tai siihen liittyy muita oireita, kuten silmän punoitusta tai turvotusta, on hyvä ottaa yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin.

Vauvan pulauttelu – normaalia vai huolestuttavaa?

Vauvan pulauttelu on yleinen ilmiö, jossa osa maidosta nousee mahalaukusta ylös ja ulos suusta syömisen yhteydessä tai sen jälkeen. Useimmiten pulauttelu on normaalia eikä vaadi hoitoa, ja se vähenee vauvan kasvaessa. Voimakkaat, suihkumaiset oksennukset voivat kuitenkin olla merkki jostain muusta, jolloin on syytä hakeutua lääkäriin.

Miksi vauva pulauttelee?

Vauvan ruokatorven ja mahalaukun välinen sulkijalihas on löysä, minkä vuoksi maito pääsee helpommin nousemaan takaisin ylös. Pulauttelun määrä on yksilöllistä, eikä se yleensä vaadi hoitoa. Tavallisesti pulauttelu vähenee itsestään noin puolen vuoden ikään mennessä.

Kotikonstit ja vinkit pulauttelun hoitoon

• Sängynpäädyn kohottaminen: Voit kohottaa vauvan sängynpäätyä hieman, jotta maito ei pääse niin helposti nousemaan ylös.
• Röyhtäyttäminen: Muista röyhtäyttää vauvaa syömisen aikana ja sen jälkeen. Voit kokeilla röyhtäyttää vauvaa myös syömisen puolessa välissä.
• Tuttireikä: Jos ruokit vauvaa pullolla, tarkista tutin reikä. Liian suuri reikä voi aiheuttaa liiallista maidon ja ilman määrää, mikä voi lisätä pulauttelua.

Milloin lääkäriin?

Ota yhteys lääkäriin, jos:

• Pulauttelu muuttuu ensimmäisten viikkojen aikana voimakkaiksi, suihkumaisiksi oksennuksiksi.
• Vauva on itkuinen ja paino nousee huonosti.