Raskaus
Raskautta kannattaa suunnitella, sillä se voi vaikuttaa niin raskauden onnistumiseen kuin tulevan lapsen terveyteenkin.
Äitiysneuvola tarjoaa tukea ja ohjausta raskaana oleville naisille ja heidän perheilleen. Sen tavoitteena on varmistaa, että raskaus sujuu mahdollisimman hyvin ja turvallisesti perheen tarpeita huomioiden. Äitiysneuvolassa seurataan äidin, sikiön sekä koko perheen hyvinvointia.
Raskaus kestää keskimäärin 280 päivää eli 40 viikkoa. Laskeminen aloitetaan edellisten kuukautisten ensimmäisestä vuotopäivästä.
Kun kuukautisesi ovat myöhässä tai ne ovat jääneet pois, tee raskaustesti. Positiivisen raskaustestin tehtyäsi, ole yhteydessä oman alueesi äitiysneuvolaan.
Selvitä ennen yhteydenottoa neuvolaan:
- Milloin viimeiset kuukautiset tai muu verinen vuoto alkoi
- Kuukautiskierto ja vuotopäivät
- Mahdollisen perussairauden lääkitykset
- Pituus ja paino
Huolehdi terveellisistä elämäntavoista
- Pyri terveelliseen ja säännöllinen ateriarytmiin ja huolehdi riittävästä nesteytyksestä.
- Liiku päivittäin omien voimavarojesi mukaan
- Pysy päihteettömänä
- Aloita foolihappo
- Kipulääkkeeksi suositellaan vain parasetamolia
Raskauden vaiheet
Raskaus aika jaetaan kolmeen vaiheeseen:
- Alkuraskaudessa erilaiset oireet ovat yleisiä, mutta yksilöllisiä. Toisille ne tulevat lievinä, toisille voimakkaina. Raskausoireita voivat olla esimerkiksi;
- Kuukautisten poisjäänti
- Väsymys
- Rintojen arkuus
- Pahoinvointi, oksentelu
- Haju- ja makuaistien muutokset
- Vatsan turvotus ja alavatsakivut
- Tihentynyt virtsaamisen tarve
- Herkistynyt mieliala
- raskaus oireet, sikiön kehitys
- Sikiön nopea kehitys: Tässä vaiheessa kehittyvät kaikki sikiön tärkeät elimet ja rakenteet, kuten sydän, aivot ja raajat.
- Ensimmäinen ultraäänitutkimus: Ensimmäinen ultraäänitutkimus tehdään yleensä viikoilla 11-13, jolloin sikiön syke voidaan kuulla ja raskausajan kesto arvioida tarkemmin.
- Terveystarkastus: Äitiysavustuksen saaminen edellyttää terveystarkastusta neuvolassa tai lääkärissä ennen 16. raskausviikon päättymistä.
- Sikiön kasvu: Sikiö kasvaa nopeasti ja alkaa liikkua.
- Olo paranee: Aamupahoinvointi yleensä helpottuu ja energia lisääntyy.
- Vatsa kasvaa: Vatsa alkaa näkyä selvästi.
- Äidin tuntemukset: Äiti voi tuntea voivansa hyvin ja nauttia raskaudesta.
- Verikokeet ja muut tutkimukset: Tämän aikana otetaan verikokeita ja muita tutkimuksia sikiön hyvinvoinnin varmistamiseksi.
- Tuet: Raskaus- ja vanhempainrahaa voi hakea sekä äitiysavustusta tai -pakkauksen.
- Sikiö valmistautuu syntymään: Sikiön keuhkot kypsyvät ja se kerää rasvakudosta.
- Painonnousu: Paino nousee nopeimmin kolmannen kolmanneksen aikana.
- Äidin valmistautuminen synnytykseen: Äidin keho valmistautuu synnytykseen.
- Liikkeet voivat vähentyä: Sikiön liikkeet voivat vähentyä, kun tilaa vatsassa on vähemmän.
- Synnytyksen lähestyminen: Synnytyksen lähestyessä voi esiintyä supistuksia, jotka voivat olla harvoja ja epäsäännöllisiä.
- Synnytyssuunnitelma: Kirjoita synnytyssuunnitelma, jossa kerrot omista toiveistasi synnytykseen liittyen.
Muista, että jokainen raskaus on yksilöllinen ja oireet voivat vaihdella.
Puolison roolista raskauden aikana
Raskausaikana tulevat vanhemmat alkavat jo henkisesti valmistautua vanhemmuuteen. He luovat mielikuvia tulevasta lapsestaan ja suunnittelevat elämää lapsen kanssa. Monille perheenlisäys tarkoittaa myös konkreettisia muutoksia, kuten uuden kodin rakentamista tai vanhan remontoimista, sekä mahdollisesti uuden auton hankkimista.
Raskauden myötä vanhemmat kokevat usein iloa, mutta myös epävarmuutta ja hämmennystä. Mielialat voivat vaihdella ja huoli omasta kyvystä vanhempana sekä taloudellisista asioista voi nousta esiin. On tärkeää, että vanhemmat puhuvat avoimesti tunteistaan ja jakavat kokemuksiaan muiden kanssa.
Isän tai puolison tuki ja läsnäolo ovat erittäin tärkeitä raskauden aikana. Vanhemmaksi kasvaminen alkaa jo ennen lapsen syntymää, mutta konkretisoituu lapsen synnyttyä. Vanhempien omat lapsuudenkokemukset ja perhetausta vaikuttavat heidän tapaansa toimia vanhempina.
Usein odotusaikana suhde omiin vanhempiin aktivoituu ja vanhemmuuden mallia peilataan heidän kauttaan. Vanhemmuuden tunne voi herätä eri aikaan eri ihmisillä, mutta se on aina elämänmittainen tehtävä, joka muuttuu lapsen kasvaessa ja elämäntilanteiden muuttuessa. Jokainen perhe rakentaa omanlaisensa tavan olla vanhempia.
Vanhemmuuden tunnustaminen
Isyyden tunnustaminen on mahdollinen raskausaikana, jos on selvää, että isyyden tunnustaja on lapsen isä, eikä muitakaan laissa säädettyjä perusteita kieltäytyä isyyden tunnustamisen vastaanottamisesta ole. Vanhemmuus voidaan tunnustaa raskausaikana äitiysneuvolassa ja sen voi vastaanottaa terveydenhoitaja tai kätilö. Vanhemmuuden tunnustaminen tapahtuu antamalla isyyttä tai äitiyttä koskeva tunnustamislausuma. Vanhemmuus voidaan tunnustaa myös synnytyksen jälkeen lastenvalvojan luona.
Lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti hedelmöityshoitoon suostumisen perusteella. Edellytyksenä on, että lapselle ei voida todeta tai vahvistaa isää. Toisen äidin vanhemmuus voidaan vahvistaa hedelmöityshoitosuostumuksen perusteella, kun suostumus hedelmöityshoitoon on annettu 1.4.2019 jälkeen. Suostumuksia ei voida täydentää enää sen jälkeen, kun raskaus on jo alkanut.
Tutustu myös näihin linkkeihin
Palvelut
Hakuehdoilla löytyi 105 tulosta
Ehkäisevän päihdetyön tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää alkoholin, huumeiden, tupakan ja lääkeaineiden käytön haittoja.
Esiopetuksen oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon, joka on huolenpitoa lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista sekä yksilönä että osana ryhmää.
Fysioterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tarkoituksena on kivun poistaminen sekä liikunta-, toiminta- ja työkyvyn parantaminen.
Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus henkilökohtaiseen apuun, jos hänen tilanteensa sitä pysyväisluonteisesti edellyttää.
Eräiden pitkäaikaissairauksien hoitamiseen kotona tarvitaan hoitotarvikkeita. Näitä ovat mm. diabetestarvikkeet.
Eri ikäkausiin liittyvässä terveystarkastuksessa kiinnitetään huomiota kunkin elämänvaiheen ajankohtaisiin asioihin.
Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotipalvelua ovat hoiva ja huolenpito, kotisairaanhoito on terveys- ja sairaanhoitopalvelua.
Kotipalvelu on hoivaa ja huolenpitoa, asukkaan tukemista arjessa ja hänen oman toimintakykynsä vahvistamista. Palveluun voi sisältyä mm. aterioita.
Kotona annettava sairaalahoito on vaihtoehto sairaalassa tapahtuvalle hoidolle. Hoito on hoitavan lääkärin suunnittelemaa ja toteuttamaa.
Etkö löytänyt etsimääsi? Palveluhaku