Sijaisvanhemmuus tarkoittaa sitä, että tarjoaa perhehoitoa lapselle, joka tarvitsee kodin ulkopuolista huolenpitoa ja turvaa. Tämä voi olla tilapäistä tai pidempiaikaista, riippuen lapsen tilanteesta.

Miksi lapsia sijoitetaan sijaisperheisiin?

Lapsia sijoitetaan sijaisperheisiin, kun heidän biologisten vanhempiensa kyky huolehtia lapsesta on tilapäisesti tai pysyvästi heikentynyt. Syitä sijoitukseen voi olla monia, kuten:

• Vanhempien päihdeongelmat
• Vanhempien mielenterveysongelmat
• Vanhempien väkivaltaisuus
• Vanhempien vankilatuomio
• Lapsen erityistarpeet, joita vanhemmat eivät pysty täyttämään

Sijaisvanhemman rooli

Sijaisvanhemmat tarjoavat lapselle turvallisen ja rakastavan kodin, jossa lapsi voi kasvaa ja kehittyä. He huolehtivat lapsen päivittäisistä tarpeista, kuten ruoasta, vaatteista, terveydenhoidosta ja koulunkäynnistä. He myös tarjoavat lapselle emotionaalista tukea ja auttavat häntä käsittelemään mahdollisia traumaattisia kokemuksia.

Sijaisvanhemmaksi ryhtyminen

Jos olet kiinnostunut sijaisvanhemmaksi ryhtymisestä, voit ottaa yhteyttä paikalliseen lastensuojeluviranomaiseen tai perhehoidon järjestöön. He voivat kertoa lisää sijaisvanhemmuudesta ja auttaa sinua hakemaan sijaisvanhemmaksi.

Muista, että sijaisvanhemmaksi ryhtyminen on suuri sitoumus, mutta se voi myös olla erittäin palkitseva kokemus.

Jos olet kiinnostunut sijaisvanhemmuudesta lue lisää:

Hyvinvointialueen adoptioneuvonta kohdistuu pääosin perheensisäisiin adoptioihin sekä lapsen luovuttamista harkitsevien neuvontaan. Kansainvälisten adoptioiden seurannat toteutuvat myös hyvinvointialueen kautta. Palvelu on maksuton.

Adoptio edellyttää aina lakisääteistä adoptioneuvontaa, jossa käsitellään adoption hakijan vanhemmuutta koskevia edellytyksiä, odotuksia, motiiveja, taloudellista tilannetta, parisuhdetta ja muita vanhemmuuteen liittyviä tekijöitä. Adoptioneuvonnalla pyritään varmistamaan adoptiolapsen turvallisuus ja etu. Henkilön, joka haluaa adoptoida lapsen ulkomailta, tulee saada lakisääteistä adoptiopalvelua. Palvelua saa adoptiopalvelun antajilta, jotka hoitavat myös varsinaisen adoptiolapsien välittämisen. Hyvinvointialue tekee yhteistyötä Pelastaa Lapset ry:n kanssa. Adoptioon tarvitaan lupa, jonka myöntää adoptiolautakunta. Adoptiolautakunta toimii Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa (Valvira).

Adoptiolasta toivovien tulee hakeutua adoptioneuvontaan. Adoptioneuvonnassa autetaan hakijoita arvioimaan valmiuksiaan adoptiovanhemmiksi ja valmistautumaan vanhemmuuteen. Neuvonnassa selvitetään, ovatko adoption edellytykset olemassa ja onko edellytyksiä sopia lapsen ja tämän aikaisempien vanhempien yhteydenpidosta. Adoptioneuvonnan kesto vaihtelee tapauskohtaisesti eikä neuvonta sido adoptiopäätökseen.

Jos pohdit adoptioprosessiin ryhtymistä ja tarvitset adoptioneuvontaa, ota yhteyttä:

Nina Pihlajikko, sosiaalityöntekijä

p. 044 701 6197

nina.pihlajikko@sata.fi

(paikalla ma-ke)

Lue lisää:

Kumppanuusvanhemmuus: Yhteinen matka vanhemmuuteen

Kumppanuusvanhemmuus on yhä yleistyvä perhemuoto, jossa kaksi henkilöä, usein ilman romanttista parisuhdetta, päättää yhdessä kasvattaa lapsen. Se on suunnitelmallinen ja tasa-arvoinen tapa perustaa perhe.

Mikä on kumppanuusvanhemmuus?

Kumppanuusvanhemmuus tarkoittaa sitä, että kaksi ihmistä jakaa vastuun lapsen kasvattamisesta alusta alkaen. He voivat olla ystäviä, sukulaisia tai tuntemattomia toisilleen. Tärkeintä on, että heillä on yhteinen tavoite perustaa perhe ja he ovat valmiita sitoutumaan lapsen hyvinvointiin.

Kumppanuusvanhemmuuden keskeiset piirteet

• Yhteinen päätöksenteko: Kaikki päätökset koskien lasta tehdään yhdessä ja tasa-arvoisesti.
• Selkeät roolit: Vanhemmat määrittelevät roolinsa ja vastuualueensa lapsen hoidossa.
• Tasa-arvo: Kummallakin vanhemmalla on samat oikeudet ja velvollisuudet lasta kohtaan.
• Suunnitelmallisuus: Kumppanuusvanhemmuus perustuu huolelliseen suunnitteluun ja yhteiseen sopimukseen.

Edut kumppanuusvanhemmuudessa

• Lapselle: Lapsi saa kaksi rakastavaa vanhempaa ja vahvan tukiverkon.
• Vanhemmille: Mahdollisuus kokea vanhemmuus ilman perinteisiä sukupuolirooleja.
• Yhteiskunnalle: Monimuotoisuus ja tasa-arvo kasvavat.

Miten aloittaa kumppanuusvanhemmuus?

1. Löydä kumppani: Voit etsiä kumppania esimerkiksi verkkoyhteisöistä tai tuttavapiiristä.
2. Keskustelut ja suunnittelu: Keskustelkaa yhdessä odotuksistanne, arvoistanne ja tulevaisuuden suunnitelmistanne.
3. Sopimus: Laatikaa kirjallinen sopimus, jossa määrittelette oikeudet ja velvollisuudet.
4. Hedelmöityshoidot: Joskus tarvitaan hedelmöityshoitoja, jotta raskaus voi alkaa.
5. Oikeudelliset asiat: Huolehtikaa lapsen huoltajuudesta ja muista oikeudellisista asioista.

Mitä haasteita kumppanuusvanhemmuus voi sisältää?

• Yhteiskunnalliset asenteet: Kumppanuusperheet eivät ole vielä täysin hyväksyttyjä kaikkialla.
• Byrokratia: Voi olla haasteita saada kaikki tarvittavat asiakirjat ja luvat kuntoon.
• Muuttuvat elämäntilanteet: Kuten kaikissa ihmissuhteissa, myös kumppanuusvanhemmuus voi muuttua ajan myötä.

Mihin tarvitset apua?

• Lakimies: Laatimaan sopimuksia ja hoitamaan oikeudellisia asioita.
• Hedelmöityshoitoklinikka: Jos tarvitsette apua hedelmöityshoidoissa.
• Terapeutti: Keskustelemaan tunteista ja mahdollisesta päätöksenteon vaikeudesta.
• Vertaistuki: Muut kumppanuusvanhemmat voivat tarjota arvokasta tukea.

Kumppanuusvanhemmuus on hieno vaihtoehto niille, jotka haluavat perustaa perheen omalla tavalla. Se vaatii kuitenkin paljon suunnittelua, yhteistyötä ja sitoutumista.

Lisätietoa

Yksin lasta odottavan on tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja varautua tulevaan vanhemmuuteen. Tukihenkilö, taloudellinen suunnittelu ja tukiverkosto ovat tärkeitä tukipilareita arjen pyörittämisessä.

Yksinhuoltajuus ei vaikuta lapsen mahdollisuuksiin kasvaa tasapainoiseksi ja onnelliseksi ihmiseksi. Tärkeintä on, että lapsi kokee olevansa rakastettu ja turvassa. Avoin keskustelu lapsen kanssa hänen taustastaan vahvistaa luottamusta ja edistää lapsen hyvinvointia.