Opiskelu ja työ

Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Lapsen huoltajat voivat hakea yhden vuoden muutosta koulun aloittamisikään, jos lapsi on psykologisten testien perusteella jo 6-vuotiaana valmis aloittamaan koulunkäynnin tai tarvitsee vuoden lisäaikaa kypsymiseen.

Peruskoulu ja toiseen asteen koulutukset ovat maksuttomia eli yhteiskunta kustantaa oppilaalle opetuksen, tarvittavat oppikirjat ja laitteet sekä ruokailun kerran päivässä.

Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän on tätä ennen suorittanut hyväksytysti tutkinnon ammattioppilaitoksessa tai lukiossa (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto) tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen.

Jokaisen oppivelvollisen on haettava ennen perusopetuksen viimeisen vuosiluokan päättymistä toisen asteen koulutukseen tai vastaavaan.

Oppivelvollisuutesi päättyy, kun täytät 18 vuotta tai kun tätä ennen suoritat toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto) tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen.

Jokaisen oppivelvollisen on haettava ennen perusopetuksen viimeisen vuosiluokan päättymistä toisen asteen koulutukseen tai vastaavaan. Opiskelupaikkaa haetaan yleensä yhteishaun kautta koulussa. Joihinkin ammattioppilaitoksiin on pääsykokeita, joihin tulee osallistua opiskelupaikan saadakseen. Jos oppivelvollinen ei saa opiskelupaikkaa yhteishaussa tai pääsykokeen tai keskiarvon perusteella, hakeutumisvelvollisuus jatkuu niin kauan, kunnes oppivelvollinen saa koulutuspaikan. 

Jos oppivelvollinen ei vapaaehtoisesti hakeudu koulutukseen tai ei saa opiskelupaikkaa, hänelle osoitetaan opiskelupaikka tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (TUVA). Siihen voi toki hakea myös itse vapaaehtoisesti. Jos oppivelvollisella ei ole valmiuksia tutkintotavoitteisen koulutuksen suorittamiseen, opiskelupaikka osoitetaan työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA). 

Toisen asteen koulutuksen päätyttyä moni nuori tuntee seisovansa tienhaarassa, jossa valinnanmahdollisuudet tuntuvat loputtomilta. Tämä siirtymävaihe on täynnä sekä jännitystä että epävarmuutta, kun nuori alkaa hahmottaa omaa paikkaansa maailmassa. Onneksi tarjolla on runsaasti vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat oman polun löytämisen.

• Yliopisto
• Ammattikorkeakoulu (AMK)
• Työnhaku
• Oman yrityksen perustaminen
• Työkokemuksen hankkiminen
• Kansanopistot ja kansalaisopistot
• Asepalvelus tai siviilipalvelus

Kesätyöt

Opiskelu ja työ ovat keskeisiä osia monen nuoren elämää ja niiden yhdistäminen voi tuoda mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia.

Taskurahaa voi ansaita pienillä töillä, kuten nurmikon leikkauksella tai tavaroiden myynnillä. Verkossa on tarjolla kyselyitä, freelance-töitä ja vaikuttajamarkkinointia. Yrittäjyyskin on mahdollista ja kevytyrittäjyys madaltaa kynnystä. Verokortti ja pankkitili ovat välttämättömiä palkkatyössä.

Palkallista ansiotyötä voi tehdä 14-vuotiaasta alkaen rajoitetusti. Työ saa kestää korkeintaan puolet kesäloman ajasta tai korkeintaan seitsemän tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa.  Kun täytät 15-vuotta, saat tehdä töitä koko loman ajan. 

Työpaikan saaminen on jännittävä askel, mutta ennen kuin pääset tositoimiin, on tärkeää ymmärtää työsopimuksen merkitys ja siihen liittyvät yksityiskohdat. Työsopimus on oikeudellinen sopimus, joka määrittelee työnantajan ja työntekijän väliset oikeudet ja velvollisuudet. Se toimii turvana molemmille osapuolille, joten sen huolellinen läpikäynti on ensiarvoisen tärkeää.

Työt

Työpaikan hakeminen on prosessi, joka vaatii suunnitelmallisuutta ja aktiivisuutta. Tässä on kattava opas, joka auttaa sinua löytämään unelmiesi työpaikan:

1. Mieti omia vahvuuksiasi ja kiinnostuksen kohteitasi:

• Mitä osaat ja mistä nautit?
• Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi?
• Millainen työympäristö sopii sinulle?

2. Työpaikkojen etsiminen:

• Verkkosivustot:
  • Työpaikkailmoituksia löytyy monilta verkkosivustoilta, kuten Indeed, Monster, Oikotie Työpaikat ja Duunitori.
  • Myös yritysten omat verkkosivut kannattaa tarkistaa.
• Sosiaalinen media:
  • Sosiaalisen median kanavat voivat tarjota tietoa avoimista työpaikoista. Monet somealustat mahdollistavat verkostoitumista ja auttavat työn etsimistä.
• Verkostot:
  • Kerro ystäville, perheelle ja tuttaville, että etsit töitä.
  • Osallistu alan tapahtumiin ja messuille.
• Suora yhteydenotto:
  • Ota yhteyttä suoraan yrityksiin, jotka kiinnostavat sinua, vaikka niillä ei olisikaan avoimia työpaikkoja.

3. Työhakemuksen ja CV:n laatiminen:

• Työhakemus:
  • Kirjoita selkeä ja ytimekäs hakemus, jossa kerrot, miksi olet kiinnostunut kyseisestä työpaikasta ja miksi juuri sinä olet sopiva henkilö siihen.
  • Räätälöi hakemus jokaiseen hakemaasi työpaikkaan.
• CV (ansioluettelo):
  • Laadi selkeä ja helppolukuinen CV, jossa luetellaan työkokemuksesi, koulutuksesi ja muut olennaiset tiedot.
  • Korosta niitä taitoja ja kokemuksia, jotka ovat oleellisia hakemaasi työpaikkaan.

4. Työhaastatteluun valmistautuminen:

• Tutustu yritykseen:
  • Ota selvää yrityksen toiminnasta, arvoista ja kulttuurista.
• Valmistaudu vastaamaan yleisiin haastattelukysymyksiin:
  • Miksi olet kiinnostunut tästä työpaikasta?
  • Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi?
  • Miksi sinut pitäisi palkata?
• Pukeudu asiallisesti:
  • Valitse siistit ja ammattimaiset vaatteet.
• Ole ajoissa:
  • Saavu haastatteluun ajoissa tai jopa hieman etuajassa.
• Ole itsevarma ja positiivinen:
  • Esitä itsesi parhaalla mahdollisella tavalla ja osoita innostuksesi työpaikkaa kohtaan.

5. Seuranta:

• Lähetä kiitosviesti haastattelun jälkeen.
• Jos et saa vastausta tietyn ajan kuluessa, voit ottaa yhteyttä yritykseen ja tiedustella hakemuksesi tilaa.

Lisävinkkejä

• Ole aktiivinen ja sinnikäs.
• Kehitä jatkuvasti omia taitojasi.
• Älä pelkää pyytää apua ja neuvoja.
• Hyödynnä TE-palveluiden ja Ohjaamojen tarjoamat palvelut.

Työnhaku on prosessi, joka vaatii aikaa ja vaivaa, mutta oikealla asenteella ja valmistautumisella voit saavuttaa tavoitteesi.

Maanpuolustusvelvollisuus Suomessa

• Suomen kansalaisilla on velvollisuus osallistua maanpuolustukseen.
• Tämä tarkoittaa miehillä asevelvollisuutta, joka voidaan suorittaa joko varusmiespalveluksena tai siviilipalveluksena.
• Naiset voivat hakea vapaaehtoisesti asepalvelukseen.

Varusmiespalvelus

• Kesto vaihtelee koulutuksen mukaan:
  • 165 päivää (peruskoulutus)
  • 255 päivää (erityistehtävät)
  • 347 päivää (johtajakoulutus)
• Aloitusajankohdan voi muuttaa perustellusta syystä (esim. opiskelu, terveys).

Siviilipalvelus

• Vaihtoehto varusmiespalvelukselle.
• Kesto on 347 päivää.
• Suoritetaan yleishyödyllisissä tehtävissä (esim. sosiaali- ja terveysala, ympäristönsuojelu).
• Palveluspaikkoja on tarjolla monipuolisesti, ja niitä voi etsiä Siviilipalveluskeskuksen sivuilta.
• Palveluspaikan voi etsiä myös itse, kunhan paikka on voittoa tavoittelematon, esimerkiksi julkisen sektorin tai järjestön palveluksessa.

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus

• 18–29-vuotiaat naiset voivat hakea palvelukseen.
• Vaatimukset ja koulutus ovat samat kuin miehillä.

Tukea ja lisätietoa

• Aikalisätoiminta tarjoaa ohjausta kutsuntaikäisille nuorille.
• Lisätietoja saa Puolustusvoimien ja Siviilipalveluskeskuksen verkkosivuilta.

Keskeiset erot tiivistettynä

• Varusmiespalvelus: sotilaallinen koulutus, eri kestoisia koulutusohjelmia.
• Siviilipalvelus: yleishyödyllistä työtä, kiinteä kesto (347 päivää).