Mieli ja keho

Murrosikä – mitä kehossa ja mielessä tapahtuu?

Murrosikä on biologinen prosessi, jossa lapsen keho kehittyy aikuiseksi. Hormonit jylläävät ja aiheuttavat monenlaisia muutoksia, jotka vaikuttavat sekä ulkonäköön että tunteisiin. Murrosikä alkaa yleensä 8–13-vuotiaana tytöillä ja 9–15-vuotiaana pojilla, mutta yksilölliset erot ovat suuria.

Fyysiset muutokset murrosiässä

Murrosiässä koetaan usein nopea pituuskasvu, jota kutsutaan kasvupyrähdykseksi. Tytöt kasvavat yleensä eniten noin 12-vuotiaana ja pojat noin 14-vuotiaana.

Kehon muutokset tytöillä

Tyttöjen keho alkaa yleensä muuttua poikia aiemmin, noin 10-vuotiaana, kun rinnat alkavat kehittyä ja lantio levenee. On kuitenkin tärkeää muistaa, että jokainen on yksilöllinen, ja murrosikä voi alkaa eri aikaan. Rinnat voivat alkaa kasvaa jo ennen 9-vuotispäivää tai vasta 13-vuotiaana. Rintojen kehitys voi olla epätasaista ja ne voivat olla hieman erikokoiset. Tämä on täysin normaalia, vaikka se saattaakin tuntua oudolta tai jopa kiusalliselta. Myös rintojen koko voi herättää kysymyksiä ja huolta. On tavallista vertailla itseään muihin ja tuntea olonsa ulkopuoliseksi, jos rinnat kehittyvät eri tahtiin kuin ystävillä. On tärkeää muistaa, että rintojen ulkonäkö ja koko on yksilöllistä.

Kun tytön keho alkaa valmistautua aikuisuuteen, yksi ensimmäisistä merkeistä on lievän valkovuodon ilmaantuminen. Tämä on merkki siitä, että munasarjat ovat alkaneet toimia. Kuukautisten alkamisajankohta on hyvin yksilöllinen, ja se voi vaihdella suuresti. Jotkut tytöt saavat kuukautiset jo 9-10-vuotiaana, kun taas toisilla ne alkavat vasta 16-vuotiaana. On luonnollista vertailla itseään muihin, mutta on tärkeää muistaa, että jokainen keho kehittyy omassa tahdissaan.

Kuukautisten alussa ne eivät välttämättä ole säännölliset, ja ne voivat alkaa yllättäen. Onneksi kuukautissuojia on helposti saatavilla. Vuodon määrä vaihtelee, ja on hyvä opetella tuntemaan oma keho ja vuodon määrä. Kuukautissuojien vaihtoväli riippuu vuodon määrästä.

Kuukautisiin voi liittyä myös kuukautiskipuja, jotka voivat tuntua vatsan tai selän särkynä. Kipuja voi lievittää lämmöllä, liikunnalla tai särkylääkkeillä. Jos kivut ovat voimakkaita, on tärkeää keskustella asiasta terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa.

Kuukautisvuoto kestää yleensä 3-7 päivää. On hyödyllistä merkitä kuukautisten alkamispäivä kalenteriin, jotta voi ennustaa seuraavia kuukautisia. Kuukautiskierto on keskimäärin 28 päivää.

Kuukautisten alkamisen jälkeen pituuskasvu yleensä hidastuu. Kuukautisten alkaminen tarkoittaa, että keho on saavuttanut lisääntymiskyvyn, mutta se ei tarkoita, että seksuaalinen kanssakäyminen olisi välttämätöntä tai, että olisi siihen valmis. On tärkeää kunnioittaa omaa tahtia ja odottaa, että on itse valmis.

Kehon muutokset pojilla

Pojilla murrosikä alkaa kivesten kasvulla. Tätä seuraa peniksen kasvu ja siemensyöksyt. Usein ensimmäiset siemensyöksyt tapahtuvat unen aikana, ja niitä kutsutaan yöllisiksi siemensyöksyiksi tai ”märkäuniksi”. Nämä ovat täysin normaaleja ja luonnollisia osia murrosiän kehitystä. Jokainen penis on yksilöllinen ja lievä epäsymmetrisyys on normaalia. Koko tai käyryys eivät vaikuta peniksen toimintaan.

Erektiot, jotka ilmestyvät yllättäen ilman seksuaalista ajatusta, voivat tuntua hämmentäviltä. Nämä voivat tulla esimerkiksi pelästyessä, innostuessa tai lämpötilan muuttuessa. Tällainen kehon reaktio voi aluksi pelottaa, koska se tuntuu hallitsemattomalta ja saattaa aiheuttaa kiusallisia tilanteita. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että tämä on normaali osa murrosiän kehitystä ja ajan myötä nämä reaktiot yleensä vähenevät.

Murrosiässä lihakset ja luusto kasvavat. Kasvupyrähdys alkaa usein raajoista: pää, kädet ja jalat kasvavat ensin. Tämä voi tehdä liikkeistä kömpelöitä ja saa tuntemaan kehon mittasuhteet oudommilta. Ajan myötä keho sopeutuu ja kömpelyys vähenee. Poikien kehitys murrosiässä vaihtelee paljon ja 13–14-vuotiaiden välillä voi olla suuriakin pituuseroja. Varsinainen pituuskasvu alkaa yleensä 11–16-vuotiaana, jolloin pituutta voi tulla yli 10 cm vuodessa. Lopullinen pituus saavutetaan keskimäärin 18-vuotiaana, mutta kasvu voi jatkua vielä joitakin vuosia.

Lisää muutoksia murrosiässä

• Karvoitus lisääntyy: Häpykarvoitus alkaa kasvaa, ja myös kainaloihin ja kasvoille ilmestyy karvoja. Pojilla parran kasvu alkaa.
• Iho muuttuu: Hormonit lisäävät talin tuotantoa, mikä voi aiheuttaa finnejä ja ihon rasvoittumista.
• Hikoilu lisääntyy: Hikirauhaset aktivoituvat ja hikoilu lisääntyy.

Mielialan muutokset ja tunne-elämä:

• Hormonit vaikuttavat myös tunteisiin ja murrosiässä mieliala voi vaihdella nopeasti.
• Saatat kokea voimakkaita tunteita, kuten iloa, surua, vihaa tai ahdistusta.
• On tärkeää muistaa, että nämä tunteet ovat normaaleja murrosiässä.
• Kaverit ovat tärkeitä, mutta joskus aikuisen tuki on tarpeen. Apua saa auttavista puhelin- ja chat-palveluista, kotoa tai koulusta.

Nuoruus on aikaa, jolloin keho kasvaa ja kehittyy huimaa vauhtia. Terveellinen ruokavalio on kuin polttoaine, joka antaa energiaa, rakennusaineita ja voimaa kaikkeen mitä teet.

Mitä terveellinen ruokavalio tarkoittaa?

Terveellinen ruokavalio ei tarkoita tiukkoja kieltoja tai jatkuvaa nälkää. Se tarkoittaa monipuolista syömistä, jossa on sopivassa suhteessa erilaisia ravintoaineita. Helppo tapa hahmottaa terveellistä ateriaa on käyttää lautasmallia.

Lautasmalli – helppo tapa koostaa ateria

• Puolikas lautanen kasviksia: Vihanneksia, juureksia, salaattia, marjoja – mitä enemmän värejä, sen parempi!
• Neljäsosa lautanen proteiinia: Lihaa, kalaa, kanaa, papuja, linssejä, tofua – proteiini auttaa rakentamaan lihaksia ja pitää nälän loitolla.
• Neljäsosa lautanen hiilihydraatteja: Täysjyväviljaa, perunaa, riisiä, pastaa – hiilihydraatit antavat energiaa.
• Hyviä rasvoja: Pähkinöitä, siemeniä, avokadoa, kasviöljyjä – rasvat ovat tärkeitä aivoille ja hormonitoiminnalle.

Hyvät ruokailutottumukset

• Syö säännöllisesti: Kolme pääateriaa ja 1–2 välipalaa pitävät verensokerin tasaisena ja estävät napostelua.
• Juo vettä: Vesi on paras janojuoma. Vältä sokeripitoisia juomia.
• Nauti hedelmistä ja marjoista: Ne ovat herkullinen ja terveellinen tapa saada vitamiineja ja kuitua.
• Syö monipuolisesti: Kokeile uusia ruokia ja mausteita.
• Kuuntele kehoasi: Syö, kun sinulla on nälkä ja lopeta, kun olet kylläinen.
• Herkuttele kohtuudella: Satunnainen herkuttelu on osa normaalia elämää, kunhan ne eivät korvaa päivän muita aterioita. Kohtuullisuus on avainasemassa.

Miksi terveellinen ruokavalio on tärkeä?

• Antaa energiaa koulunkäyntiin, harrastuksiin ja kavereiden kanssa olemiseen.
• Auttaa keskittymään ja oppimaan uusia asioita.
• Vahvistaa luita ja lihaksia.
• Parantaa vastustuskykyä.
• Vaikuttaa mielialaan positiivisesti.
• Ehkäisee sairauksia.

Energiajuomat sisältävät yleensä:

• Kofeiinia: Piristää, mutta voi aiheuttaa myös sydämentykytystä ja univaikeuksia.
• Sokeria: Antaa nopean energiapiikin, mutta voi johtaa verensokerin heilahteluihin ja painonnousuun.
• Tauriinia ja guaranauutetta: Lisäävät piristävää vaikutusta, mutta niiden pitkäaikaisvaikutuksista ei ole riittävästi tutkimustietoa.
• Vitamiineja ja muita lisäaineita: Niistä saadut hyödyt ovat pienet verrattuna juomissa oleviin kofeiinin ja sokerin määrään.
• Energiajuomat ovat nuorten keskuudessa suosittuja, mutta niiden käyttöön liittyy riskejä.

Energiajuomien vaikutukset nuoriin

• Lyhytaikaiset vaikutukset:
  • Lisäävät vireyttä sekä suoritus- ja keskittymiskykyä hetkellisesti.
  • Saattavat aiheuttaa sydämentykytystä, hermostuneisuutta ja univaikeuksia.
• Pitkäaikaiset vaikutukset:
  • Liiallinen kofeiinin käyttö voi häiritä unenlaatua ja aiheuttaa riippuvuutta.
  • Sokeripitoiset energiajuomat lisäävät riskiä ylipainoon ja hampaiden reikiintymiseen.
  • Energiajuomien säännöllinen käyttö voi aiheuttaa sydän- ja verisuoniongelmia.
  • Kofeiinin ja alkoholin yhteiskäyttö on todella huono yhdistelmä.

Miksi energiajuomat eivät sovi nuorille?

• Nuorten aivot ja elimistö ovat vielä kehittymässä, joten ne ovat herkempiä kofeiinin ja muiden ainesosien vaikutuksille.
• Energiajuomien sisältämä suuri määrä kofeiinia voi aiheuttaa nuorille vakavampia haittavaikutuksia kuin aikuisille.
• Energiajuomien säännöllinen käyttö voi häiritä unirytmiä ja koulunkäyntiä.

Mitä vaihtoehtoja energiajuomille on?

• Vesi on paras janojuoma.
• Hedelmät ja vihannekset antavat luonnollista energiaa ja vitamiineja.
• Terveelliset välipalat kuten pähkinät, jogurtti tai täysjyväleipä.
• Riittävä uni.

Nuoruus on aikaa, jolloin keho kasvaa ja kehittyy huimaa vauhtia. Liikunta on kuin supervoima, joka auttaa sinua voimaan hyvin, jaksamaan paremmin ja nauttimaan elämästä täysillä.

Miksi liikunta on tärkeää nuorelle?

• Vahvistaa kehoa: Liikunta vahvistaa lihaksia, luustoa ja sydäntä.
• Parantaa mielialaa: Liikunta vapauttaa endorfiineja, jotka saavat tuntemaan olon onnelliseksi ja energiseksi.
• Vähentää stressiä: Liikunta auttaa purkamaan stressiä ja rentoutumaan.
• Parantaa unenlaatua: Liikunta auttaa nukkumaan paremmin.
• Lisää itsetuntoa: Liikunta auttaa tuntemaan oloa vahvemmaksi ja itsevarmemmaksi.
• Edistää sosiaalista elämää: Liikunta tarjoaa mahdollisuuksia tavata uusia ihmisiä ja viettää aikaa ystävien kanssa.

Millaista liikuntaa nuoren kannattaa harrastaa?

• Reipasta liikuntaa vähintään tunti päivässä: Tämä ei tarkoita, että pitäisi juosta maratonia joka päivä. Tärkeintä on, että syke nousee ja hengästyy hieman. Kävely, pyöräily, tanssi, uinti, pallopelit – valitse laji, josta nautit!
• Lihaskuntoharjoittelua 2–3 kertaa viikossa: Kuntosali, kehonpainoharjoittelu, kiipeily, tanssi – vahvistaa lihaksia ja luustoa.
• Monipuolista liikuntaa: Kokeile erilaisia lajeja ja löydä oma suosikkisi. Muista, että liikunnan ei tarvitse olla kallista. Lähde ulos luontoon, kävele, pyöräile tai kokeile portaiden nousua hissin sijaan. Netistä löydät myös valtavan määrän ilmaisia treenivideoita, joita voit tehdä kotona.
• Lisäksi kannattaa tutustua oman kunnan tarjoamiin liikuntamahdollisuuksiin. Monissa kunnissa on tarjolla edullisia tai jopa ilmaisia liikuntaryhmiä nuorille. Myös harrastamisen Suomen malli tarjoaa mahdollisuuden kokeilla erilaisia lajeja koulupäivän yhteydessä.

Muista!

• Liikunnan ei tarvitse olla suorittamista, vaan hauskaa tekemistä.
• Jokainen askel on voitto!
• Liikunta on investointi omaan hyvinvointiin!

Hyvät yöunet ja säännöllinen päivärytmi ovat kuin supervoimia, jotka auttavat sinua jaksamaan ja voimaan paremmin. Kun pidät kiinni rutiineista, kehosi ja mielesi tietävät, mitä odottaa ja se helpottaa sekä nukahtamista että hereillä pysymistä.

Paljonko unta tarvitaan?

• Unentarve vaihtelee, mutta useimmat nuoret tarvitsevat noin 8–10 tuntia unta yössä.
• Murrosiässä unirytmi voi vaihdella hormonien takia, ja aamut voivat tuntua erityisen tuskaisilta.
• Jos unirytmi on sekaisin, se voi lisätä stressiä ja tehdä arjesta hankalampaa. Yritä palauttaa rytmi heräämällä joka aamu samaan aikaan ja menemällä ajoissa nukkumaan.

Päivärytmi kuntoon – näin tuet hyvää unta

• Säännölliset ruokailut pitävät energiatasot tasaisina.
• Riittävä lepo ja uni ovat perusta kaikelle muulle.
• Liikunta auttaa purkamaan energiaa ja parantaa unenlaatua.
• Opiskelu, harrastukset ja muut mielekkäät aktiviteetit tuovat sisältöä päivään.
• Ystävät ja perhe ovat tärkeitä henkisiä voimavaroja.
• Muista tehdä niitä asioita, joista nautit.

Mitä tehdä, jos uni ei tule?

• Joskus uni ei vain tule, vaikka kuinka yrittäisi. Unettomuus on yleistä, ja sen taustalla voi olla monia syitä, kuten stressi, epäsäännöllinen unirytmi tai jopa tietyt juomat.
• Jos uniongelmat jatkuvat pitkään tai häiritsevät arkeasi, älä jää yksin. Jos omat keinot eivät riitä, hae apua terveydenhuollosta tai muista nuorille suunnatuista palveluista.

Nuorten päihteiden käyttö on monimutkainen aihe, johon liittyy monia tekijöitä. On tärkeää tarjota nuorille tietoa päihteiden riskeistä ja tarjota apua niille, jotka tarvitsevat sitä.

Päihteiden käyttö nuorten keskuudessa

• Nuorten päihteiden käyttöön vaikuttavat monet tekijät, kuten vertaispaine, uteliaisuus, stressi ja ongelmat kotona tai koulussa.
• Yleisimpiä päihteitä nuorten keskuudessa ovat alkoholi, tupakka, sähkötupakka, nuuska ja kannabis.
• Nuorten aivot kehittyvät vielä, joten päihteet voivat aiheuttaa vakavampia haittoja nuorille kuin aikuisille.
• Päihteiden käyttö voi johtaa riippuvuuteen, mielenterveysongelmiin, koulunkäynnin ongelmiin ja sosiaalisiin ongelmiin.

Päihteiden riskit nuorille

• Aivojen kehityksen häiriöt: Päihteet voivat häiritä nuorten aivojen kehitystä, mikä voi johtaa oppimisvaikeuksiin, muistiongelmiin ja mielenterveysongelmiin.
• Riippuvuus: Nuoret ovat alttiimpia riippuvuudelle kuin aikuiset, koska heidän aivonsa ovat vielä kehittymässä.
• Mielenterveysongelmat: Päihteet voivat laukaista tai pahentaa mielenterveysongelmia, kuten masennusta ja ahdistusta.
• Tapaturmat: Päihteet voivat heikentää nuorten harkintakykyä ja motorisia taitoja, mikä lisää tapaturmien riskiä.
• Sosiaalinen haitta: Päihteet voivat aiheuttaa sosiaalista eristäytymistä, perheongelmia ja ystävyyssuhteiden katkeamista.
• Kouluongelmat: Päihteet voivat heikentää koulumenestystä ja johtaa koulunkäynnin lopettamiseen.

Digitaalinen maailma on nykyään kaikkialla läsnä. Netti, some ja erilaiset digitaaliset sisällöt ovat osa meidän arkea, ja niiden ääressä ollaan niin koulussa, kotona ja vapaa-ajallakin. Älylaitteet helpottavat arkea, tuovat hauskuutta ja mahdollistavat monenlaisia harrastuksia ja ajanvietettä. Ne tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, oppimiseen ja viihtymiseen. Netissä voi jutella ja viettää aikaa kavereiden kanssa, etsiä tietoa, pelata, ja tutustua uusiin ihmisiin ja asioihin.

Ruudun houkutus ja sen vääristävä vaikutus

Nettiin ja someen saattaa kuitenkin uppoutua huomaamattaan pidemmäksi kuin alun perin suunnitteli. Somesta löytyy jatkuvasti uutta kiinnostavaa sisältöä mitä katsoa ja ruutujen ääreltä voi olla vaikea irtautua. Täydelliset kuvat ja videot elämästä voivat luoda vääristyneen kuvan siitä, mitä ”normaali” elämä on, ja tämä voi aiheuttaa vertailun painetta ja ahdistusta. Jotta tiedostamme paremmin millaisia vaikutuksia mediankäytöllä voi olla meidän hyvinvoinnille, tarvitaan tietoa ja ymmärrystä miten verkkoympäristöt toimivat ja miten ne vaikuttavat meidän mediankäyttöön.

Oletko ruutuaikasi herra?

• Ruutuaikaa kannattaa tarkkailla, mutta tärkeintä on miettiä, miten se vaikuttaa omaan oloon.
• Mitä tunteita eri sovellukset ja sisällöt sinussa herättävät?
• Tuoko somen selailu tai pelaaminen iloa, vai tuntuuko se enemmän stressiltä?
• Tee Nuortennetin digihyvinvointitesti tai Mieli ry:n Mielenterveyden käsi -testi, niin saat paremman kuvan omasta tilanteestasi.

Some ja pelit: Ilon lisäksi myös haasteita

• Some voi vaikuttaa mielialaan monin tavoin. Erityisesti kuvapainotteiset kanavat voivat lisätä vertailun painetta ja aiheuttaa ahdistusta.
• Somen ja pelien koukuttavuus on suunniteltua. Tykkäykset ja reaktiot antavat aivoille dopamiiniryöpyn, mikä voi tehdä niistä vaikeasti vastustettavia.
• Loputon feedin selailu väsyttää aivoja, ja algoritmit voivat vahvistaa negatiivisia tunteita.
• Pelaaminen voi muuttua ongelmalliseksi, jos se alkaa häiritä unta, ihmissuhteita tai opiskelua.

Vinkkejä parempaan digihyvinvointiin

• Aseta itsellesi aikarajoja eri sovellusten käytölle.
• Pidä taukoja ruudun tuijottamisesta ja tee jotain muuta.
• Seuraa somessa vain sellaisia tilejä, jotka tuovat sinulle iloa.
• Älä vertaa itseäsi muihin somessa näkemiisi ihmisiin.
• Jos pelaaminen tuntuu vievän liikaa aikaa, mieti, voisitko vähentää sitä.
• Muista että ulkona oleminen, ystävien kanssa oleminen, sekä harrastukset ovat tärkeitä.
• Muista, että somessa näkemäsi elämä ei välttämättä ole koko totuus.

Muista!

• Digihyvinvointi on taito, jota voi opetella.
• Ole rehellinen itsellesi siitä, miten digilaitteiden käyttö vaikuttaa sinuun.
• Jos tuntuu, että tarvitset apua, älä epäröi pyytää sitä.

Nuoruus on aikaa täynnä muutoksia, uusia kokemuksia ja tunteita. Välillä voi tuntua, että kaikki kaatuu päälle ja ahdistus tai pelot ottavat vallan. Mutta muista, et ole yksin! Monet nuoret kamppailevat samojen tunteiden kanssa.

Mitä ahdistus ja pelot ovat?

• Ahdistus: Tuntuu usein epämääräiseltä huolestuneisuudelta, levottomuudelta tai jännitykseltä. Se voi tuntua fyysisesti, esimerkiksi sydämen tykytyksenä, hikoiluna tai vatsakipuna.
• Pelot: Liittyvät usein johonkin tiettyyn asiaan tai tilanteeseen, kuten esiintymiseen, hämähäkkeihin tai pimeään. Pelko voi olla voimakasta ja lamauttavaa.

Miksi ahdistus ja pelot ovat nuorilla yleisiä?

• Hormonit hyrräävät ja keho muuttuu.
• Koulu, kaverit ja tulevaisuus aiheuttavat paineita.
• Sosiaalinen media luo epärealistisia odotuksia.
• Aivot kehittyvät vielä ja tunteiden säätely voi olla haastavaa.

Miten selviytyä ahdistuksesta ja peloista?

• Puhu: Jaa tunteesi luotettavan aikuisen, ystävän tai ammattilaisen kanssa. Puhuminen helpottaa aina.
• Hengitä: Syvät hengitysharjoitukset rauhoittavat kehoa ja mieltä.
• Liiku: Liikunta vapauttaa endorfiineja, jotka parantavat mielialaa.
• Nuku: Riittävä uni auttaa jaksamaan ja vähentää ahdistusta.
• Rentoudu: Kokeile mindfulnessia, joogaa tai muita rentoutumistekniikoita.
• Hae apua: Jos ahdistus tai pelot haittaavat arkeasi, älä epäröi hakea apua opiskeluhuollosta, nuorten mielenterveyspalveluista tai erilaisilta tukijärjestöiltä.

Mistä saat apua?

Muista!

• On normaalia tuntea ahdistusta ja pelkoa.
• Et ole heikko, jos tarvitset apua.
• Ahdistuksesta ja peloista voi päästä eroon.

Hei sinä! Ei ole ok olla ok – tietoa pahasta olosta ja masentuneisuudesta

Tuntuuko joskus siltä, että mikään ei tunnu miltään? Oletko väsynyt, vaikka olisit nukkunut pitkään? Onko vaikea löytää iloa asioista, jotka ennen tuntuivat kivoilta? Et ole yksin. Moni nuori kokee ajoittain pahaa oloa ja joskus se voi olla merkki masennuksesta.

Mitä paha olo ja masentuneisuus ovat?

Paha olo on laaja käsite, joka voi tarkoittaa monenlaisia epämiellyttäviä tunteita, kuten surua, ahdistusta, ärtyneisyyttä, turhautumista tai yksinäisyyttä. Nämä tunteet ovat normaaleja osia elämää ja voivat liittyä tiettyihin tapahtumiin tai tilanteisiin.

Masennus on vakavampi ja pitkäkestoisempi tila, joka vaikuttaa mielialaan, ajatteluun ja toimintakykyyn. Se ei ole vain ohimenevää surua tai alakuloa. Masennus voi lamauttaa ja tehdä arjesta todella raskasta.

Mistä tietää, onko kyseessä masennus?

Masennuksen oireet voivat vaihdella, mutta yleisiä merkkejä ovat:

• Pitkäkestoinen alakulo, surullisuus tai tyhjyyden tunne: Tämä tunne kestää suurimman osan päivästä, lähes joka päivä, vähintään kahden viikon ajan.
• Kiinnostuksen tai mielihyvän katoaminen: Asiat, joista ennen nautit, eivät enää tunnu miltään. Harrastukset, ystävät tai muut kiinnostuksen kohteet eivät innosta.
• Painon tai ruokahalun muutokset: Huomattava painon lasku tai nousu ilman erityistä syytä, tai merkittävä ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen.
• Unettomuus tai liiallinen nukkuminen: On vaikea nukahtaa, heräät yöllä tai aamuyöllä etkä saa enää unta, tai sitten nukut paljon enemmän kuin tavallisesti.
• Väsymys ja energian puute: Tunnet olosi jatkuvasti uupuneeksi, vaikka et olisi tehnyt mitään erityisen raskasta.
• Syyllisyyden tai arvottomuuden tunteet: Tunnet itsesi huonoksi, syylliseksi asioista, joista et ole vastuussa, tai sinulla on tunne, ettet ole minkään arvoinen.
• Keskittymisvaikeudet ja päättämättömyys: On vaikea keskittyä koulutehtäviin, harrastuksiin tai muihin asioihin. Päätösten tekeminen voi tuntua ylivoimaiselta.
• Hidastuneisuus tai kiihtyneisyys: Liikkeesi ja puheesi voivat olla tavallista hitaampia tai olet levoton ja et löydä paikkaasi.
• Ajatukset kuolemasta tai itsemurhasta: Toistuvat ajatukset kuolemasta, itsemurhasta tai itsensä vahingoittamisesta. Nämä ajatukset ovat vakavia, ja apua on saatavilla.

Tärkeää muistaa: Kaikki kokevat näitä oireita joskus, mutta jos useampi oire jatkuu pitkään ja haittaa arkeasi, voi olla kyse masennuksesta.

Miksi paha olo ja masennus iskevät juuri nuoreen?

Nuoruus on aikaa, jolloin elämässä tapahtuu paljon muutoksia: keho muuttuu, sosiaaliset suhteet monimutkaistuvat, koulupaineet kasvavat ja tulevaisuus alkaa mietityttää. Nämä kaikki voivat olla kuormittavia tekijöitä. Myös perimällä ja aivojen kemiallisilla tekijöillä voi olla rooli masennuksen synnyssä.

Mitä voit tehdä, jos olosi on paha?

• Puhu jollekin: Kerro tunteistasi luotettavalle aikuiselle, kuten vanhemmalle, isovanhemmalle, opettajalle, koulukuraattorille tai -psykologille. Myös ystävälle puhuminen voi auttaa.
• Pidä huolta itsestäsi: Yritä syödä säännöllisesti ja terveellisesti, nukkua riittävästi ja liikkua. Vaikka se tuntuisi vaikealta, pienetkin askeleet voivat auttaa.
• Tee asioita, joista pidät: Vaikka mikään ei tuntuisi miltään, yritä tehdä jotain sellaista, mikä on aikaisemmin tuonut sinulle iloa. Se voi olla musiikin kuuntelua, lempielokuvan katsomista, luonnossa liikkumista tai jonkun harrastuksen parissa puuhastelua.
• Rajoita stressiä: Mieti, mitkä asiat aiheuttavat sinulle eniten stressiä, ja yritä löytää keinoja niiden vähentämiseen.
• Ole armollinen itsellesi: On ok tuntea pahaa oloa. Älä vaadi itseltäsi liikaa.

Mistä voit saada apua?

Jos paha olo pitkittyy tai tuntuu ylivoimaiselta, on tärkeää hakea apua. On monia tahoja, joihin voit olla yhteydessä:

• Oma vanhempi tai muu läheinen aikuinen: He voivat tukea sinua ja auttaa sinua ottamaan yhteyttä ammattilaisiin.
• Opiskeluhuolto: Koulukuraattori tai -psykologi on koulussa sinua varten. Voit varata heille ajan ja keskustella huolistasi.

Täältä apua

• Oma terveysasema: Voit ottaa yhteyttä myös digitaalisesti.

• Hätätilanteessa: Jos sinulla on akuutteja itsetuhoisia ajatuksia tai olet vaarassa vahingoittaa itseäsi, soita hätänumeroon 112.

Muista, että avun hakeminen ei ole heikkoutta, vaan rohkeutta. Paha olo ja masennus ovat yleisiä, ja niistä voi toipua. Sinun ei tarvitse kärsiä yksin. Apua on saatavilla, ja sinulla on oikeus voida hyvin.

Älä jää yksin pahan olon kanssa. Ole rohkea ja ota ensimmäinen askel avun hakemiseksi.

Monet nuoret painivat syömiseen tai kehonkuvaan liittyvien haasteiden kanssa. Ruoka ja syöminen voivat vallata ajatukset ja oma keho saattaa tuntua vieraalta tai väärältä. Suhde ruokaan voi olla ongelmallinen myös niillä, jotka eivät ole sairastuneet syömishäiriöön. Syömisen ja kehonkuvan ongelmat ovat yleisempiä kuin diagnosoidut syömishäiriöt. Vaikka diagnoosia ei olisi, syömiseen ja kehonkuvaan liittyvät ongelmat voivat vaikuttaa merkittävästi fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä arjen toimintakykyyn ja ihmissuhteisiin. Syömisen ja kehonkuvan ongelmat voivat ilmetä paitsi syömisessä, myös mielialassa, fyysisessä kunnossa ja jaksamisessa sekä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Näiden ongelmien jatkuminen voi johtaa syömishäiriöihin, joten on tärkeää saada tukea ja helpotusta tilanteeseen.

Mitä syömishäiriöt ovat?

Syömishäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä, jotka voivat alkaa laihduttamisesta ja liittyvät usein vaikeisiin tunteisiin, ei pelkästään syömiseen tai kehoon. Syömishäiriöt voivat ilmetä monin tavoin, kuten syömisen rajoittamisena tai pakonomaisena syömisenä, ja niistä puhutaan, kun ne haittaavat hyvinvointia. Ne ovat yleisiä nuorilla, erityisesti murrosiässä, sukupuolesta riippumatta.

Mistä tunnistaa syömishäiriön?

Syömishäiriöiden oireet voivat olla moninaisia, ja ne voivat vaihdella eri ihmisillä. Tässä muutamia yleisiä merkkejä:

• Muutokset syömistavoissa (esim. ruokien välttely, epätavalliset ruokailutottumukset)
• Voimakas keskittyminen painoon ja kehonkuvaan
• Liiallinen liikunta
• Painon merkittävä lasku tai nousu
• Väsymys, heikotus, huimaus
• Mielialan muutokset, ärtyneisyys, masennus
• Sosiaalinen eristäytyminen

Jos sinulla on syömiseen tai kehonkuvaan liittyviä huolia, keskustele asiasta luotettavan aikuisen kanssa. Apua on saatavilla opiskelu- ja terveydenhuollosta tai erilaisilta tukijärjestöiltä.

Miten saada apua syömishäiriöihin?

Some on iso osa monen nuoren elämää. Se on paikka, jossa pidetään yhteyttä kavereihin, jaetaan kiinnostavia juttuja ja viihdytään. Mutta some voi myös vaikuttaa mielenterveyteen sekä positiivisesti että negatiivisesti.

Somen hyvät puolet

• Yhteisöllisyys: Some voi auttaa pitämään yhteyttä kavereihin ja löytämään uusia samanhenkisiä ihmisiä.
• Tiedon jakaminen: Somesta voi löytää tietoa kiinnostavista aiheista ja oppia uusia asioita.
• Itseilmaisu: Some tarjoaa mahdollisuuden ilmaista itseään luovasti.
• Tuki: Somesta voi löytää vertaistukea vaikeissa tilanteissa.

Somen huonot puolet

• Vertailun paine: Somessa näkee usein vain muiden parhaat puolet, mikä voi aiheuttaa vertailun painetta ja alemmuudentunnetta.
• Nettikiusaaminen: Nettikiusaaminen on yleistä somessa ja voi aiheuttaa vakavia mielenterveysongelmia.
• Riippuvuus: Some voi olla koukuttavaa ja liiallinen käyttö voi häiritä unta, opiskelua ja ihmissuhteita.
• Vääristynyt todellisuus: Somessa nähtävä kuva todellisuudesta on usein vääristynyt, mikä voi aiheuttaa ahdistusta ja epävarmuutta.
• Algoritmit ja negatiivinen sisältö: Algoritmit suosivat usein negatiivista sisältöä ja loputon feedin selaaminen voi kuormittaa aivoja.

Vinkkejä parempaan somehyvinvointiin

• Aseta aikarajoja: Rajoita somen käyttöä ja pidä taukoja.
• Seuraa vain positiivisia tilejä: Poista negatiiviset ja vertailun painetta aiheuttavat tilit.
• Muista, että some ei ole todellisuus: Älä vertaa itseäsi muihin somessa näkemiisi ihmisiin.
• Ole kriittinen: Kysy itseltäsi, miten some vaikuttaa sinuun.
• Puhu: Jos some aiheuttaa sinulle ahdistusta tai muita ongelmia, puhu siitä luotettavan aikuisen kanssa.
• Muista oikea elämä: Vietä aikaa ystävien kanssa, harrasta ja nauti elämästä ilman somea.

Koulu on tärkeä osa nuoren elämää, mutta se voi myös aiheuttaa stressiä. Koulustressi on yleistä nuorten keskuudessa ja se voi vaikuttaa negatiivisesti niin koulumenestykseen kuin yleiseen hyvinvointiinkin.

Mistä koulustressi johtuu?

• Koulun vaatimukset: Kokeet, läksyt, esitelmät ja muut koulutehtävät voivat aiheuttaa paineita.
• Sosiaalinen paine: Vertaispaine, kiusaaminen ja sosiaaliset suhteet voivat aiheuttaa stressiä.
• Ajanpuute: Liian tiukka aikataulu, jossa koulun lisäksi on harrastuksia ja muita velvollisuuksia, voi aiheuttaa stressiä.
• Epävarmuus tulevaisuudesta: Huoli tulevaisuuden suunnitelmista ja jatko-opinnoista voi aiheuttaa stressiä.
• Uupumus: Riittämätön uni, huono ruokavalio ja liiallinen ruutuaika voivat lisätä stressiä.

Miten koulustressi ilmenee?

• Fyysiset oireet: Päänsärky, vatsakipu, univaikeudet, väsymys.
• Psyykkiset oireet: Ahdistus, masennus, ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet.
• Käyttäytymisen muutokset: Vetäytyminen, ärtyneisyys, levottomuus, koulunkäynnin välttely.

Miten koulustressiä voi lievittää?

• Ajanhallinta: Suunnittele koulutehtävät ja vapaa-aika hyvin.
• Lepää riittävästi: Nuku ja pidä taukoja riittävästi.
• Syö terveellisesti: Syö monipuolista ja ravitsevaa ruokaa.
• Liiku säännöllisesti: Liikunta auttaa purkamaan stressiä ja parantaa mielialaa.
• Puhu ja hae apua: Puhu koulustressistä luotettavan aikuisen, kuten vanhemman, opettajan tai opiskeluhuollon kanssa. Muista nuorille suunnatut chatit.

Mistä apua koulustressiin?

Nuoruus on aikaa, jolloin ihmissuhteet muuttuvat ja syvenevät. Ystävyyssuhteet, romanttiset suhteet ja perhesuhteet muovaavat nuoren identiteettiä ja vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiin.

Ystävyyssuhteet – Tärkeä tuki ja turva

Ystävyyssuhteet ovat nuorelle tärkeitä, sillä ne tarjoavat tukea, turvaa ja iloa. Hyvät ystävät auttavat nuorta selviytymään haasteista, jakamaan iloja ja suruja sekä tuntemaan olonsa hyväksytyksi.

• Hyvän ystävän tunnusmerkit: Luotettavuus, rehellisyys, tuki, hyvä kuuntelutaito, huumorintaju.
• Ystävyyssuhteiden haasteet: Riidat, väärinymmärrykset, pettymykset.
• Vinkkejä hyviin ystävyyssuhteisiin: Ole oma itsesi, kuuntele, kunnioita, ole rehellinen, anna anteeksi.

Romanttiset suhteet – Uusia tunteita ja kokemuksia

Romanttiset suhteet ovat osa nuoruuden kasvua ja kehitystä. Ne tarjoavat mahdollisuuden tutustua omiin tunteisiin, oppia läheisyydestä ja rakkaudesta sekä harjoitella vuorovaikutustaitoja.

• Romanttisten suhteiden haasteet: Ensimmäiset rakkaudet, pettymykset, sydänsurut, seksuaalisuus.
• Vinkkejä terveisiin romanttisiin suhteisiin: Kunnioitus, tasa-arvo, avoimuus, rehellisyys, suostumus.
• Seksuaalisuus: Romanttinen suhde voi olla läheisyyttä, hellyyttä ja joskus myös seksiä. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa olla kanssakäymisessä muiden kanssa, kunhan kaikki osapuolet ovat mukana vapaaehtoisesti ja kunnioittavat toistensa rajoja.

Perhesuhteet – Perusta turvallisuudelle ja kasvulle

Perhesuhteet ovat tärkeitä, sillä ne tarjoavat turvaa, rakkautta ja tukea. Hyvät perhesuhteet auttavat nuorta kehittämään itsetuntoa, oppimaan vastuuta ja rakentamaan terveitä ihmissuhteita.

• Perhesuhteiden haasteet: Sukupolvien välinen kuilu, ristiriidat, riidat, muutokset perhetilanteessa.
• Vinkkejä hyviin perhesuhteisiin: Avoimuus, kuuntelu, kunnioitus, yhteinen aika, anteeksianto.

Mistä apua ihmissuhteisiin?

Nuoruus on aikaa, jolloin etsitään omaa paikkaa maailmassa ja rakennetaan pohjaa aikuisuudelle. Itsetunto on kuin sisäinen kompassi, joka auttaa sinua navigoimaan elämän haasteissa ja löytämään oman arvosi.

Mikä on itsetunto?

Itsetunto on tunne omasta arvosta ja kyvystä. Se on uskoa omiin mahdollisuuksiin, hyväksyntää omia vahvuuksia ja heikkouksia kohtaan sekä luottamusta omiin kykyihin. Hyvä itsetunto ei tarkoita täydellisyyttä, vaan realistista ja myönteistä kuvaa itsestä.

Miksi itsetunto on tärkeää nuorelle?

• Auttaa selviytymään haasteista: Vahva itsetunto auttaa sinua kohtaamaan vastoinkäymisiä ja oppimaan niistä.
• Parantaa ihmissuhteita: Hyvä itsetunto auttaa sinua luomaan terveitä ja tasapainoisia ihmissuhteita.
• Lisää onnellisuutta: Itsetunto vaikuttaa merkittävästi mielialaan ja elämänlaatuun.
• Auttaa tekemään valintoja: Itsetunto auttaa sinua tekemään omien arvojesi mukaisia päätöksiä.
• Vähentää vertailun painetta: Kun tunnet oman arvosi, et koe tarvetta verrata itseäsi muihin.

Miten itsetuntoa voi vahvistaa?

• Tunnista vahvuutesi: Mieti, missä olet hyvä ja mitä osaat.
• Hyväksy heikkoutesi: Kukaan ei ole täydellinen.
• Aseta realistisia tavoitteita: Pienet onnistumiset vahvistavat itsetuntoa.
• Puhu itsellesi myönteisesti: Käsittele itseäsi ystävällisesti ja kannustavasti.
• Vältä vertailua: Jokainen on yksilöllinen ja arvokas.
• Ympäröi itsesi positiivisilla ihmisillä: Vietä aikaa ihmisten kanssa, jotka tukevat sinua.
• Tee asioita, joista nautit: Harrastukset ja kiinnostuksen kohteet lisäävät itsetuntoa.
• Anna itsellesi anteeksi: Tee virheitä, mutta älä jää niihin vellomaan.

Mistä apua itsetunnon vahvistamiseen?

Nuoruus on aikaa, jolloin keho ja mieli käyvät läpi suuria muutoksia. Seksuaalisuus herää ja alkaa muovata nuoren identiteettiä. Tämä on luonnollinen ja tärkeä osa kasvua, ja jokainen nuori kokee sen omalla tavallaan.

Mitä seksuaalisuus tarkoittaa?

Seksuaalisuus on paljon muutakin kuin vain seksiä. Se on osa sitä, keitä me olemme, ja siihen liittyy:

• Tunteet: Miten tunnemme vetoa toisiin, mitä ajattelemme rakkaudesta ja läheisyydestä.
• Keho: Miten koemme oman kehomme, mitä muutokset kehossa merkitsevät.
• Identiteetti: Miten määrittelemme itsemme seksuaalisena olentona, mikä on seksuaalinen suuntautumisemme.
• Suhteet: Miten olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa, miten rakennamme läheisiä suhteita.

Omien rajojen ja suostumuksen merkitys

Nuoruudessa on tärkeää tutustua omiin rajoihin ja oppia kunnioittamaan myös muiden rajoja. Jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan.

• Suostumus: Seksiin tarvitaan aina molempien osapuolten vapaaehtoinen suostumus. Suostumus tarkoittaa, että molemmat haluavat seksiä ja ymmärtävät, mitä ovat tekemässä.
• Turvallisuus: On tärkeää huolehtia seksuaaliterveydestä ja käyttää ehkäisyä, jos on seksuaalisesti aktiivinen.
• Kunnioitus: Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi kunnioittavasti, riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta tai identiteetistä.

Nuoren seksuaalisuuteen liittyy usein kysymyksiä ja pohdintoja. On tärkeää, että nuorilla on pääsy luotettavaan tietoon ja tukeen.

Tärkeää muistaa seksuaalisuudesta

• Seksuaalisuus on luonnollinen osa nuoruutta.
• On tärkeää tutustua omiin rajoihin ja kunnioittaa muiden rajoja.
• Jokaisella on oikeus omaan seksuaalisuuteen.

Nuoruus on aikaa, jolloin on lupa etsiä ja kokeilla. On tärkeää, että nuoret saavat tehdä sen turvallisessa ja hyväksyvässä ympäristössä.

Mistä apua ja luotettavaa tietoa?