Kriisitilanteet nuorella

Kiusaaminen on valitettavan yleinen ilmiö nuorten keskuudessa. Se voi ilmetä monin eri tavoin ja sen vaikutukset voivat olla vakavia ja pitkäaikaisia.

Mitä kiusaaminen on?

Kiusaaminen on toistuvaa ja tahallista toimintaa, jonka tarkoituksena on vahingoittaa toista. Se voi olla fyysistä, henkistä tai sosiaalista. Kiusaamisessa on aina vallan epätasapaino, jossa kiusaajalla on enemmän valtaa kuin kiusatulla.

Millaisia kiusaamisen muotoja on?

• Fyysinen kiusaaminen: Lyöminen, potkiminen, töniminen, tavaroiden rikkominen.
• Henkinen kiusaaminen: Nälviminen, nimittely, uhkailu, pilkkaaminen, eristäminen.
• Sosiaalinen kiusaaminen: Juoruilu, selän takana puhuminen, ryhmästä ulos sulkeminen, ilkeät katseet.
• Nettikiusaaminen: Loukkaavat viestit, kuvat tai videot sosiaalisessa mediassa, valheellisten tietojen levittäminen, identiteettivarkaus.

Miten kiusaaminen vaikuttaa?

Kiusaamisella voi olla vakavia seurauksia nuoren hyvinvoinnille. Se voi aiheuttaa:

• Ahdistusta ja pelkoa
• Masennusta ja itsetunto-ongelmia
• Univaikeuksia ja keskittymisvaikeuksia
• Yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytymistä
• Kouluongelmia ja koulusta pois jäämistä

Mitä tehdä, jos sinua kiusataan?

• Kerro asiasta luotettavalle aikuiselle, kuten vanhemmalle, opettajalle tai koulukuraattorille.
• Älä jää yksin. Hae tukea ystäviltä tai muilta nuorilta.
• Tallenna todisteet kiusaamisesta, kuten viestit tai kuvat.
• Älä vastaa kiusaamiseen samalla mitalla.
• Ole tietoinen, että kiusaaminen voi olla rikos.

Miten puuttua kiusaamiseen?

• Jos näet kiusaamista, älä ole hiljaa. Puutu tilanteeseen tai kerro asiasta aikuiselle.
• Tue kiusattua ja osoita, että hän ei ole yksin.
• Älä levitä juoruja tai osallistu kiusaamiseen.
• Ole tietoinen, että kiusaaminen on aina väärin.

Lisätietoa ja tukea

Vanhempien ero on iso muutos, joka voi herättää monenlaisia tunteita. Tunteet voivat vaihdella ja tilanteessa voi kokea surua, vihaa, hämmennystä tai jopa helpotusta. Kaikki tunteet ovat sallittuja, eikä ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa reagoida.

Mitä erossa tapahtuu?

Vanhempien ero tarkoittaa, että he eivät enää ole yhdessä parisuhteessa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö he olisi edelleen vanhempiasi. Vaikka arki muuttuu, he välittävät sinusta edelleen.

Mitä tunteita erosta voi herätä?

• Suru ja ikävä: Vanhempien eron myötä voi surra sitä, että perhe ei ole enää samanlainen kuin ennen.
• Viha ja pettymys: Saattaa tuntea vihaa vanhempia kohtaan siitä, että he ovat päättäneet erota.
• Hämmennys ja epävarmuus: Uusi tilanne voi tuntua hämmentävältä, eikä ehkä tiedä, mitä odottaa.
• Syyllisyys: Joskus nuori voi tuntea syyllisyyttä erosta, vaikka se ei ole hänen syynsä.
• Helpottunut: Jos vanhempien välillä on ollut paljon riitoja, ero voi tuoda helpotuksen tunteen.

Miten selviytyä vanhempien erosta?

• Puhu tunteistasi: Kerro miltä sinusta tuntuu luotettavalle aikuiselle, kuten toiselle vanhemmalle, sukulaiselle, ystävälle tai koulukuraattorille.
• Älä jää yksin: Vietä aikaa ystävien ja muiden läheisten kanssa.
• Pidä kiinni rutiineista: Yritä pitää kiinni tutuista rutiineista, kuten harrastuksista ja ystävien tapaamisesta.
• Muista, että ero ei ole sinun syysi: Vanhempien ero on heidän välinen asia, eikä sinun tarvitse kantaa siitä syyllisyyttä.
• Anna itsellesi aikaa: Erosta toipuminen vie aikaa, äläkä odota, että kaikki tuntuu heti normaalilta.

Lisätietoa ja tukea

Läheisen vakava sairastuminen on yksi elämän vaikeimmista kokemuksista. Se voi mullistaa koko elämän ja herättää monenlaisia voimakkaita tunteita.

Kun perheen arki muuttuu

Perheenjäsenen vakava sairastuminen vaikuttaa väistämättä koko perheen elämään. Muutokset voivat tuntua suurilta ja kuormittavilta ja arki voi muuttua huomattavasti. Erityisesti nuorelle ihmiselle tämä voi aiheuttaa paljon pohdittavaa ja huolta.

Koulunkäynti ja tuki

Jos koulunkäynti tuntuu liian raskaalta perhetilanteen vuoksi on tärkeää, että kerrot siitä opettajalle, koulukuraattorille tai -psykologille. He voivat auttaa sinua selviytymään koulutyöstä ja tarjota tarvittaessa lisätukea. On tärkeää muistaa, että et ole yksin ja apua on saatavilla.

Oman roolin pohtiminen

On luonnollista, että haluat auttaa sairastunutta perheenjäsentä. Pienet palvelukset ja kiintymyksen osoittaminen voivat tuoda lohtua sekä sinulle että sairastuneelle. On kuitenkin tärkeää muistaa, että sinun ei tarvitse ottaa liian suurta vastuuta sairaanhoidosta. Nuoren ihmisen tehtävä ei ole hoitaa sairasta aikuista.

Sairaus voi viedä paljon aikaa ja huomiota perheen arjesta, mutta on tärkeää, että jokainen perheenjäsen saa myös omaa aikaa ja tukea. Pienikin apu arjen askareissa voi olla tervetullutta, mutta muista pitää huolta myös omasta hyvinvoinnistasi.

Toivoa tulevaisuuteen

Sairauden myötä perheen arki voi muuttua merkittävästi, mutta ajan kanssa ja oikean hoidon avulla sairastunut oppii elämään sairautensa kanssa. Perheen elämä alkaa vähitellen palautua uomiinsa ja uusi arki muotoutuu.

On tärkeää muistaa, että vaikeinakin aikoina on toivoa paremmasta. Puhuminen, avoimuus ja yhdessä selviytyminen auttavat perhettä sopeutumaan uuteen tilanteeseen.

Lisätietoa ja tukea

Läheisen ihmisen menettäminen on yksi elämän vaikeimmista kokemuksista. On luonnollista, että tunnet monenlaisia tunteita, kuten surua, hämmennystä ja epäuskoa.

Ensimmäinen kerta tai aiempi kokemus

Jos tämä on ensimmäinen kerta, kun kohtaat läheisen menetyksen, voi asian kohtaaminen olla erityisen vaikeaa. Tuntuu ehkä siltä, ettei kukaan ymmärrä, miltä sinusta tuntuu. Jos olet kokenut vastaavaa aiemmin, muistele, miten selvisit silloin. Ne keinot voivat auttaa sinua nytkin.

Oikeita tai vääriä tunteita ei ole

Jokainen ihminen reagoi ja tuntee omalla tavallaan. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa surra. Tunteiden voimakkuus ei kerro siitä, kuinka paljon välität tai kuinka paljon apua tarvitset.

Kriisireaktiot ovat normaaleja

Kun kuulet läheisen kuolemasta, voit mennä sokkiin. Silloin voi tuntua epätodelliselta ja vaikealta ajatella selkeästi. Voit myös saada fyysisiä oireita, kuten huimausta, pahoinvointia tai sydämen tykytystä. Nämä ovat normaaleja reaktioita järkyttävään tilanteeseen.

Pidä huolta itsestäsi

• Puhu: Älä jää yksin surusi kanssa. Kerro jollekulle, jolta tiedät saavasi tukea.
• Perustarpeet: Huolehdi riittävästä unesta, syömisestä ja liikunnasta.
• Arjen rutiinit: Yritä pitää kiinni arjen rutiineista, jos jaksat.
• Vältä päihteitä: Alkoholi ja muut päihteet voivat pahentaa oloasi.
• Kerro muille: Kerro luotettavalle aikuiselle, kuten vanhemmalle, opettajalle tai koulukuraattorille, mitä on tapahtunut.

Surun käsittely

• Suru on normaali reaktio menetykseen.
• Puhu tunteistasi ja ajatuksistasi.
• Voit käsitellä surua myös kirjoittamalla, piirtämällä tai muulla luovalla tavalla.
• Anna itsellesi aikaa toipua. Suru vie aikaa ja tunteet voivat aaltoilla.

Hae apua ammattilaiselta

Itsetuhoisuus on vakava ongelma, joka koskettaa valitettavan monia nuoria. Se tarkoittaa sitä, että ihminen vahingoittaa itseään tahallisesti tai ajattelee tekevänsä niin. Tämä voi ilmetä monin tavoin, kuten viiltelynä, itsemurha-ajatuksina tai -yrityksinä.

Mitä itsetuhoisuus on?

Itsetuhoisuus tarkoittaa ajatuksia, tunteita tai tekoja, joiden tarkoituksena on vahingoittaa itseänsä. Se voi ilmetä monin eri tavoin, kuten:

• Itsemurha-ajatukset tai -yritykset
• Itsensä viiltely tai muu itsensä vahingoittaminen
• Riskikäyttäytyminen, kuten päihteiden käyttö tai holtiton käyttäytyminen.
• Syömiseen liittyvät ongelmat

Mitkä ovat itsetuhoisuuden syitä?

Itsetuhoisuudella on harvoin yhtä yksittäistä syytä. Taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, kuten:

• Mielenterveyden ongelmat, kuten masennus, ahdistus tai persoonallisuushäiriöt
• Traumaattiset kokemukset, kuten väkivalta tai hyväksikäyttö
• Kiusaaminen tai sosiaalinen eristäytyminen
• Perheen ongelmat
• Korkeat suorituspaineet

Joskus itsetuhoisuus voi olla keino hallita sietämätöntä henkistä kipua. Fyysinen kipu voi tuntua hetkellisesti helpottavalta, mutta se ei ratkaise ongelmien juurisyitä.

Mitä tehdä, jos olet itsetuhoinen?

On tärkeää muistaa, että itsetuhoisuus ei ole merkki heikkoudesta. Se on merkki siitä, että tarvitset apua.

• Puhu jollekulle: Kerro itsetuhoisista ajatuksistasi luotettavalle aikuiselle, kuten vanhemmalle, opettajalle tai kouluterveydenhoitajalle.
• Hae ammattiapua: Ota yhteyttä terveydenhoitajaan, lääkäriin tai kuraattoriin.
• Älä jää yksin: Ympäröi itsesi ihmisillä, joista välität ja jotka välittävät sinusta.
• Soita hätänumeroon 112: Jos olet välittömässä vaarassa satuttaa itseäsi, soita heti hätänumeroon.

Lisätietoa ja tukea

Miten itsetuhoisuutta hoidetaan?

Itsetuhoisuudesta puhuminen voi olla vaikeaa, mutta se on välttämätöntä, jotta saat oikeanlaista apua. Hoito suunnitellaan aina yhdessä sinun kanssasi ja siinä otetaan huomioon itsetuhoisuuden taustalla olevat syyt.

Itsetuhoisuus on vakava ongelma, mutta siitä on mahdollista toipua. Hoitoon on olemassa monia erilaisia vaihtoehtoja ja ammattilaiset auttavat sinua löytämään juuri sinulle sopivan polun.

Väkivalta on valitettavan yleinen ongelma, joka koskettaa myös nuoria. Se voi ilmetä monin eri tavoin ja sen vaikutukset voivat olla vakavia ja pitkäaikaisia.

Mitä väkivalta on?

Väkivalta on kaikenlaista toimintaa, jonka tarkoituksena on vahingoittaa toista ihmistä. Se voi olla fyysistä, henkistä tai seksuaalista. Väkivaltaan kuuluu aina vallan väärinkäyttö, jossa tekijä pyrkii kontrolloimaan tai alistamaan uhriaan.

Millaisia väkivallan muotoja on?

• Fyysinen väkivalta: Lyöminen, potkiminen, töniminen, kuristaminen, aseella uhkaaminen.
• Henkinen väkivalta: Nälviminen, nimittely, uhkailu, kiristäminen, eristäminen, kontrollointi.
• Seksuaalinen väkivalta: Seksuaalinen ahdistelu, seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaus.
• Nettiväkivalta: Loukkaavat viestit, kuvat tai videot sosiaalisessa mediassa, nettikiusaaminen, identiteettivarkaus.
• Taloudellinen väkivalta: Toisen talouden kontrollointi tai hyväksikäyttö.

Miten väkivalta vaikuttaa?

Väkivallalla voi olla vakavia seurauksia nuoren hyvinvoinnille. Se voi aiheuttaa:

• Fyysisiä vammoja
• Ahdistusta ja pelkoa
• Masennusta ja itsetunto-ongelmia
• Univaikeuksia ja keskittymisvaikeuksia
• Yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytymistä
• Kouluongelmia ja koulusta pois jäämistä
• Traumoja ja posttraumaattista stressihäiriötä (PTSD)

Mitä tehdä, jos koet väkivaltaa?

• Kerro asiasta luotettavalle aikuiselle, kuten vanhemmalle, opettajalle tai koulukuraattorille.
• Älä jää yksin. Hae tukea ystäviltä tai muilta nuorilta.
• Tallenna todisteet väkivallasta, kuten viestit tai kuvat.
• Älä vastaa väkivaltaan samalla mitalla.
• Ole tietoinen, että väkivalta on rikos.

Miten puuttua väkivaltaan?

• Jos näet väkivaltaa, älä ole hiljaa. Puutu tilanteeseen, kerro asiasta aikuiselle tai soita tilanteen vaatiessa hätäkeskukseen, 112.
• Tue väkivallan uhria ja osoita, että hän ei ole yksin.
• Älä levitä juoruja tai osallistu väkivaltaan.
• Ole tietoinen, että väkivalta on aina väärin.

Lisätietoa ja tukea

Ilmastonmuutos on todellisuutta ja sen vaikutukset näkyvät jo nyt. Moni nuori tuntee huolta ja ahdistusta ilmastonmuutoksen aiheuttamista uhkista. Tätä tunnetta kutsutaan ilmastoahdistukseksi.

Mitä ilmastoahdistus on?

Ilmastoahdistus on tunne, joka syntyy huolesta ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Se voi ilmetä monin eri tavoin, kuten:

• Pelko: Pelko tulevaisuudesta, luonnonkatastrofeista tai maailmanlopusta.
• Suru: Suru luonnon tuhoutumisesta ja eläinlajien katoamisesta.
• Viha: Viha päättäjiä tai yrityksiä kohtaan, jotka eivät tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
• Toivottomuus: Tunne siitä, ettei mitään ole enää tehtävissä.
• Syyllisyys: Syyllisyys omista kulutustottumuksista tai siitä, ettei tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Miten selviytyä ilmastoahdistuksesta?

• Puhu tunteistasi: Kerro miltä sinusta tuntuu ystäville, perheelle tai ammattilaiselle.
• Hae tietoa: Tutustu ilmastonmuutokseen luotettavista lähteistä. Tietoisuus auttaa ymmärtämään tilannetta paremmin.
• Toimi: Tee konkreettisia tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pienetkin teot, kuten kierrätys tai kasvisruokavalio auttavat.
• Hae vertaistukea: Osallistu ilmastotoimintaan tai liity ryhmään, jossa voit jakaa kokemuksiasi muiden kanssa.
• Muista toivo: Vaikka tilanne on vakava, on edelleen toivoa. Teknologia kehittyy, ja yhä useammat ihmiset ovat valmiita toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.