Lapsi sairastaa

Vauvan ensimmäiset elinkuukaudet voivat olla täynnä niin iloa kuin myös erilaisia vaivoja. Onneksi useimmat vaivat ovat väliaikaisia ja menevät ohi itsestään. Tässä käydään läpi yleisimpiä vauvojen vaivoja sekä niihin liittyviä hoitokeinoja.

Yleisiä vauvan vaivoja

Koliikki on vauvojen itkuisuutta, joka ei johdu mistään tiedossa olevasta syystä. Se ilmenee usein iltaisin ja voi jatkua useita tunteja.

• Oireet: Voimakas, itkuinen huuto, punoittavat kasvot, jännittyneet lihakset ja  lapsi voi vetää itseään kaarelle.
• Hoito: Koliikin hoito on usein kokeilevaa. Kannattaa kokeilla erilaisia kantoasentoja, rytmisiä liikkeitä, lämpöä ja rauhallista ympäristöä. Vauvan koliikkivaivat voivat olla iso murhe perheessä. Jos voimat alkavat loppua, on syytä kääntyä neuvolan puoleen.

On kuitenkin hyvä muistaa, että vauvan itkuisuus lisääntyy kahden viikon iästä parin kuukauden ikään saakka ja alkaa vähentyä sen jälkeen. On normaalia, että vauva voi itkeä useamman tunnin päivässä.

Refluksi tarkoittaa mahalaukun sisällön nousemista ruokatorveen.

• Oireet: Pulauttelu, ärtyneisyys syömisen jälkeen, huono painonnousu.
• Hoito: Pienet ruokamäärät useammin, kohotettu asento nukkumisen aikana, sakeuttajat maitoon.

Erilaisia ihottumia esiintyy usein vauvoilla, kuten kuiva iho, atooppinen iho tai vaippaihottuma.

• Hoito:  Hajusteettomia, vauvojen ihonhoitoon suunniteltuja tuotteita, vältetään liian kuumia pesuja ja ärsyttäviä aineita. Lisäksi ihottumia voidaan hoitaa miedoilla hydrokortisonivoiteilla. Jos iho alkaa punoittaa ja kuumottaa, tulee aina hakeutua hoitoon.

Päänkarsta eli taliköhnäihottuma/seborrooinen ihottuma on harmiton ja melko tavallinen muutaman viikon ikäisellä lapsella. Se häviää lähes poikkeuksetta puolen vuoden ikään mennessä. Joskus karstaa löytyy päälaen lisäksi myös muualta ihopoimuista

• Hoito: Rasvainen perusvoide tai vauvaöljy, joka hierotaan karsta-alueelle ja annetaan vaikuttaa noin tunnin ajan tai yön yli. Tämän jälkeen karsta-alue pestään. Päänahka on hyvä harjata pehmeällä vauvanharjalla päivittäin. Lisää ohjeita voi kysyä myös neuvolasta tai apteekista.

Hormoninäpyt ovat yleisiä ja vaarattomia näppylöitä vastasyntyneen iholla. Niitä on noin 20 prosentilla vastasyntyneistä. Hormoninäpyt johtuvat äidin hormoneista, jotka siirtyvät vauvaan raskauden ja synnytyksen aikana​. Äidin hormonit lisäävät talin eritystä vauvan ensimmäisinä elinviikkoina. Hormonit voivat siirtyä vauvaan myös äidinmaidon välityksellä. Eniten hormoneja on äidinmaidossa ensimmäisten viikkojen aikana.

• Hoito: Näppylät eivät vaadi erityistä hoitoa, normaali ihon vesipesu riittää.

Vatsavaivat voivat johtua mm. ilmavaivoista, ummetuksesta tai ripulista.

• Vauvojen kakkaaminen on hyvin yksilöllistä. Toiset kakkaavat useammin, toiset harvemmin. Monipuolinen liikkuminen, kuten vauvahieronta ja masujumppa, edistää vauvan suoliston toimintaa, ilmavaivoja ja auttaa ehkäisemään ummetusta. Myös vatsallaan makaaminen stimuloi suoliston toimintaa. Jos olet huolissasi vauvasi kakkaamisesta, kysy neuvoa neuvolasta.
• Ripuli lapsella on tavallisesti vaaraton virustauti. Sen tärkein hoito on riittävä nesteytys. Maitoa annetaan useammin ja pienempinä annoksina.

Silmien rähmiminen on yleistä vauvoilla. Vastasyntyneiden silmät voivat rähmiä runsaasti, koska kyynelkanavat eivät ole vielä täysin kehittyneet. Tämä on yleinen vaiva eikä välttämättä vaadi hoitoa.

• Hoito: Voit puhdistaa vauvan silmät päivittäin haalealla vedellä kostutetulla vanulapulla pyyhkimällä silmäkulmasta ulospäin. Jos rähmiminen jatkuu pitkään tai silmät punoittavat, ota yhteyttä neuvolaan.

Sammas on vauvan suussa esiintyvä hiivasienitulehdus. Se näkyy valkoisina laikkuina kielen päällä, ikenissä tai poskissa. Vaikka sammas voi näyttää huolestuttavalta, se on yleinen vaiva ja useimmiten täysin vaaraton.

• Hoito: Sammasta voidaan hoitaa happamilla hedelmätuotteilla, kuten sokerittomalla sitruuna- tai puolukkamehulla. Jos vaiva jatkuu, ota yhteyttä neuvolaan. Muista puhdistaa hyvin tutit ja lelut keittämällä.

Vauvarokko on yleinen lastentauti, joka yleensä iskee ½-2 vuoden ikäisiin lapsiin. Tauti alkaa yleensä 2-5 päivää kestävällä korkealla kuumeella. Kuumeen laskiessa alkaa iholle ilmestyä punoittava, pieni-ihoinen ihottuma, joka peittää usein koko vartalon. Ihottuma ei yleensä kutise.

• Hoito: Vauvarokko ei vaadi erityistä hoitoa. Kuumetta voidaan laskea parasetamolilla tai ibuprofeenilla. Ihottumaa ei tarvitse hoitaa muuten kuin pitämällä ihon puhtaana. Itämisaika tartunnasta oireisiin on 5–15 päivää.

Rokkotaudit voivat olla ikäviä, mutta onneksi ne menevät yleensä ohi nopeasti. Lue terveyskirjastosta lisää rokoista:

Rokotteiden ansiosta moni rokkotauti on Suomessa nykyään harvinainen. Huolehdi siis omasta ja perheenjäsentesi rokotussuojasta. 

Yleisiä lasten vaivoja

Pienet lapset sairastuvat helposti, mikä on normaali osa lapsuutta. Onneksi useimmat sairaudet ovat lieviä ja menevät ohi itsestään. Tässä käydään läpi yleisimpiä lasten sairauksia, niiden oireita ja hoitoa.

Flunssa: Flunssa on yleinen lastentauti, joka aiheutuu viruksesta. Oireina yleensä nuha, yskä, kurkkukipu, lihassäryt ja kuume. Hoitona oireenmukaista hoitoa, lepo, riittävä nesteytys (erityisesti kuumeessa) ja oireita helpottava lääkitys.

Vatsatauti: Ripuli ja oksentelu voivat aiheuttaa nestehukan. Nämä ovat tyypillisiä oireita vatsataudille, joka johtuu useimmiten virustulehduksesta. Oireiden lisäksi voi esiintyä vatsakipua ja kuumetta. On tärkeää, että lapsi saa riittävästi nestettä, jotta vältetään nestehukka. Anna lapselle pieniä määriä nestettä usein. Sopivia nesteitä ovat esimerkiksi laimeat mehut, mehukeitot ja mehujää.

Lapsen vatsakipu: Vatsakipu on yleinen vaiva lapsilla. Syitä voi olla monia, kuten vatsataudit, virtsatietulehdus, ummetus tai jopa stressi. Äkillinen ja voimakas kipu vaatii aina lääkärin arviota. Toistuvat vatsakivut voivat johtua toiminnallisista vaivoista, jotka ovat yleisiä lapsilla.

Toiminnallinen vatsakipu: Monet lapset kokevat toistuvia vatsakipuja, joille ei löydy selkeää lääketieteellistä syytä. Nämä niin sanotut toiminnalliset vatsakivut voivat liittyä esimerkiksi stressiin tai jännitykseen.

Ummetus ja tuhriminen: Ummetus on yleinen vaiva lapsilla, joka voi ilmetä monin tavoin. Vaikka leikki-ikäiset kakkaavat yleensä 1-2 kertaa päivässä, on tärkeää muistaa, että lasten vatsat ovat yksilöllisiä. Jotkut lapset kakkaavat useammin, toiset harvemmin. Ummetus ja tuhriminen ovat valitettavan yleisiä pienillä lapsilla. Ummetuksen hoidossa hyvä huomioida:

• Ruokavalio on tärkeä: Tarjoa lapsellesi runsaasti kuitua sisältäviä ruokia, kuten täysjyväleipää, hedelmiä ja vihanneksia. Vältä liikaa sokeria ja rasvaa. Säänölliset ruokailuajat helpottavat ruoansulatusta. Muista myös, että lapsi tarvitsee riittävästi nestettä.
• Vessaharjoittelu: Pyri luomaan lapsen kanssa rauhallinen rutiini vessakäynnille. Voit esimerkiksi lukea lapsen kanssa kirjaa vessanpöntöllä istuessa.
• Laksatiivit: Jos ruokavaliomuutokset ja säännölliset vessakäynnit eivät auta, voit kokeilla mietoa laksatiivia. Muista kysyä neuvoa apteekista tai neuvolasta.
• Jos ummetus jatkuu pitkään, kotikonstit ei auta tai ummetus aiheuttaa lapselle kipua, ota yhteyttä neuvolaan.

Kastelu: Kastelu tarkoittaa sitä, että lapsi ei pysty pidättämään virtsaansa ja kastelee itsensä. Tämä on varsin yleistä pienillä lapsilla, ja useimmiten se on normaali osa kasvua ja kehitystä. Virtsarakon hallinta on monimutkainen taito, joka kehittyy yksilöllisesti. Virtsarakon ja hermoston kypsyminen vie aikaa.

Yökastelu on yleinen vaiva. Sen taustalla voi olla esimerkiksi rakon pieni koko, syvä uni tai perinnöllinen taipumus. Myös päivällä pidetyt pissat ja ummetus voivat lisätä yökastelun riskiä.

Päiväkastelu on sitä, että lapsi ei pysty hallitsemaan virtsaamista hereillä ollessaan. Kastelu voi tapahtua pieninä tiputteluina tai suurempana määränä. Yleensä taustalla on se, että lapsi ei malta mennä vessaan oikeaan aikaan ja pidättää virtsaa. Tämä voi johtaa siihen, että virtsarakko ärsyyntyy ja lapsi ei välttämättä huomaa pissahätää. Ummetus voi myös vaikuttaa päiväkasteluun, sillä täysi suolisto painaa virtsarakkoa.

Ole kärsivällinen: Kastelu on usein väliaikainen vaihe, joka menee ohi ajan kanssa.

Tue lasta: Kannusta lasta ja ole kärsivällinen, vaikka välillä tapahtuisikin vahinkoja.

Kihomadot: Kihomadot – yleinen vaiva lapsilla. Kihomato on yleinen suolistoloinen lapsilla, joka voi aiheuttaa kutinaa peräaukon seudulla. Vaikka kihomadot ovat yleisiä, ne ovat onneksi helppo hoitaa. Kihomato tarttuu yleensä silloin, kun kihomadon munia pääsee suun kautta elimistöön. Kihomato ei aiheuta muita sairauksia, eikä se ole vaarallinen. Kihomato hoidetaan lääkkeellä, jota saa apteekista ilman reseptiä. Lääke tuhoaa madot suolistossa. On tärkeää hoitaa koko perhe samanaikaisesti, vaikka kaikilla ei olisikaan oireita. Näin varmistetaan, että tartunta katkeaa.

Kihomatoja ehkäistään tehostamalla käsi- ja WC-hygieniaa. Kädet pestään WC-käynnin jälkeen sekä ennen ruokailua. Kynnet kannattaa pitää lyhyinä. Vältä nukkumista kihomadon kantajan kanssa samoissa vuodevaatteissa.
Kysy neuvoa tarvittaessa neuvolan tai koulun terveydenhoitajalta.

Syyhy: Syyhyn (Scabies) aiheuttaa syyhypunkki. Punkit ovat hyvin pieniä, kooltaan 0,3–0,4 mm, ja elävät ihoon kaivamissaan käytävissä. Kutina ja ihottuma johtuvat ihon herkistymisestä punkeille ja niiden eritteille. Syyhy on edelleen yleinen. Tavallisin syyhyn oire on kutina, mikä on hankalinta iltaisin ja öisin. Iholla on pieniä punoittavia näppyjä, raapimajälkiä ja rupia. Pieniä vesikelloja ja märkänäppyjä on melko usein. Eniten oireilevat yleensä kädet ja ranteet, kainalot ja vatsan alue, pakaraseutu sekä jalkaterät. Ohuita vaaleita muutaman millimetrin pituisia punkin käytäviä löytyy useimmiten ranteista ja sormiväleistä. Pikkulapsilla syyhy voi levitä myös päänahkaan.

Syyhypunkki tarttuu ihokosketuksessa ihmisestä toiseen. Tartunta vaatii pidempiaikaisen ihokontaktin (painiminen, kädestä kiinni pitäminen tai samassa sängyssä nukkuminen). Lyhytkestoinen kontakti, kuten kätteleminen tai halaus ei yleensä johda tartuntaan. Syyhy leviää helpommin perheissä ja ryhmissä, kuten lapsilla päivähoidossa. Syyhypunkki voi tarttua myös pintojen ja tekstiilien välityksellä (esim. vaatteet, lakanat, huonekalut), mutta tämä on harvinaisempaa verrattuna suoraan kosketustartuntaan.

Hoito on syyhypunkkiin tehoava lääkitys, vaatteiden ja liinavaatteiden vaihto sekä syyhysiivous. Potilas, kaikki perheenjäsenet ja muut lähikontaktit, jotka ovat voineet saada tartunnan (esim. eri osoitteessa asuva kumppani, isovanhemmat, uusperheen toinen perhekunta), hoidetaan samanaikaisesti.

Päätäit ovat ikävä mutta yleinen vaiva erityisesti päiväkodeissa ja kouluissa. Ne eivät kerro huonosta hygieniasta, vaan tarttuvat helposti läheisessä kosketuksessa. Täit ovat pieniä, noin 2-4 mm pitkiä hyönteisiä, jotka elävät imemällä verta päänahasta. Ne liikkuvat nopeasti, joten niitä on vaikea havaita. Hoito perustuu apteekista saataviin itsehoitotuotteisiin. Hoidossa on tärkeää olla huolellinen ja hoitaa kaikki tartunnan saaneet samalla kertaa.

Ontelosyylät eli molluskat ovat pieniä, usein helmiäismäisiä näppylöitä iholla, jotka aiheutuvat ontelosyyläviruksesta. Ne ovat erityisen yleisiä lapsilla, mutta voivat esiintyä myös aikuisilla. Ontelosyylät tarttuvat helposti ihokosketuksen kautta, esimerkiksi leikkien tai urheillessa.

Ontelosyyliä ei tarvitse hoitaa ja ne paranevat spontaanisti yleensä reilussa vuodessa. Jos ontelosyylät tulehtuvat niin hoidoksi riittää usein viikon hoito antibakteerisella voiteella. Harrastuksia tai muita aktiviteetteja ei tarvitse rajoittaa ontelosyylien takia. Atooppista ihottumaa hoidetaan myös normaalisti ontelosyylistä huolimatta.

Yleisiä koululaisen vaivoja

Tässä käydään läpi yleisimpiä koululaisten sairauksia, niiden oireita ja hoitoa.

Flunssa: Flunssa on yleinen lastentauti, joka aiheutuu viruksesta. Oireina yleensä nuha, yskä, kurkkukipu, lihassäryt ja kuume. Hoitona oireenmukaista hoitoa, lepo, riittävä nesteytys (erityisesti kuumeessa) ja oireita helpottava lääkitys.

Vatsatauti: Ripuli ja oksentelu voivat aiheuttaa nestehukan. Nämä ovat tyypillisiä oireita vatsataudille, joka johtuu useimmiten virustulehduksesta. Oireiden lisäksi voi esiintyä vatsakipua ja kuumetta. On tärkeää, että lapsi saa riittävästi nestettä, jotta vältetään nestehukka. Anna lapselle pieniä määriä nestettä usein. Sopivia nesteitä ovat esimerkiksi laimeat mehut, mehukeitot ja mehujää.

Lapsen vatsakipu: Vatsakipu on yleinen vaiva lapsilla. Syitä voi olla monia, kuten vatsataudit, virtsatietulehdus, ummetus tai jopa stressi. Äkillinen ja voimakas kipu vaatii aina lääkärin arviota. Toistuvat vatsakivut voivat johtua toiminnallisista vaivoista, jotka ovat yleisiä lapsilla.

Toiminnallinen vatsakipu: Monet lapset kokevat toistuvia vatsakipuja, joille ei löydy selkeää lääketieteellistä syytä. Nämä niin sanotut toiminnalliset vatsakivut voivat liittyä esimerkiksi stressiin tai jännitykseen.

Ummetus ja tuhriminen: Ummetus on yleinen vaiva lapsilla, joka voi ilmetä monin tavoin. Vaikka leikki-ikäiset kakkaavat yleensä 1-2 kertaa päivässä, on tärkeää muistaa, että lasten vatsat ovat yksilöllisiä. Jotkut lapset kakkaavat useammin, toiset harvemmin. Ummetus ja tuhriminen ovat valitettavan yleisiä pienillä lapsilla. Ummetuksen hoidossa hyvä huomioida:

• Ruokavalio on tärkeä: Tarjoa lapsellesi runsaasti kuitua sisältäviä ruokia, kuten täysjyväleipää, hedelmiä ja vihanneksia. Vältä liikaa sokeria ja rasvaa. Säänölliset ruokailuajat helpottavat ruoansulatusta. Muista myös, että lapsi tarvitsee riittävästi nestettä.
• Vessaharjoittelu: Pyri luomaan lapsen kanssa rauhallinen rutiini vessakäynnille. Voit esimerkiksi lukea lapsen kanssa kirjaa vessanpöntöllä istuessa.
• Laksatiivit: Jos ruokavaliomuutokset ja säännölliset vessakäynnit eivät auta, voit kokeilla mietoa laksatiivia. Muista kysyä neuvoa apteekista.
• Jos ummetus jatkuu pitkään, kotikonstit ei auta tai ummetus aiheuttaa lapselle kipua, ota yhteyttä neuvolaan.

Kastelu: Kastelu tarkoittaa sitä, että lapsi ei pysty pidättämään virtsaansa ja kastelee itsensä. Tämä on varsin yleistä pienillä lapsilla, ja useimmiten se on normaali osa kasvua ja kehitystä. Virtsarakon hallinta on monimutkainen taito, joka kehittyy yksilöllisesti. Virtsarakon ja hermoston kypsyminen vie aikaa.

Yökastelu on yleinen vaiva. Sen taustalla voi olla esimerkiksi rakon pieni koko, syvä uni tai perinnöllinen taipumus. Myös päivällä pidetyt pissat ja ummetus voivat lisätä yökastelun riskiä.

Päiväkastelu on sitä, että lapsi ei pysty hallitsemaan virtsaamista hereillä ollessaan. Kastelu voi tapahtua pieninä tiputteluina tai suurempana määränä. Yleensä taustalla on se, että lapsi ei malta mennä vessaan oikeaan aikaan ja pidättää virtsaa. Tämä voi johtaa siihen, että virtsarakko ärsyyntyy ja lapsi ei välttämättä huomaa pissahätää. Ummetus voi myös vaikuttaa päiväkasteluun, sillä täysi suolisto painaa virtsarakkoa.

Ole kärsivällinen: Kastelu on usein väliaikainen vaihe, joka menee ohi ajan kanssa.

Tue lasta: Kannusta lasta ja ole kärsivällinen, vaikka välillä tapahtuisikin vahinkoja.

Kihomadot: Kihomadot – yleinen vaiva lapsilla. Kihomato on suolistoloinen, joka voi aiheuttaa kutinaa peräaukon seudulla. Vaikka kihomadot ovat yleisiä, ne ovat onneksi helppo hoitaa. Kihomato tarttuu yleensä silloin, kun kihomadon munia pääsee suun kautta elimistöön. Kihomato ei aiheuta muita sairauksia, eikä se ole vaarallinen. Kihomato hoidetaan lääkkeellä, jota saa apteekista ilman reseptiä. Lääke tuhoaa madot suolistossa. On tärkeää hoitaa koko perhe samanaikaisesti, vaikka kaikilla ei olisikaan oireita. Näin varmistetaan, että tartunta katkeaa.

Kihomatoja ehkäistään tehostamalla käsi- ja WC-hygieniaa. Kädet pestään WC-käynnin jälkeen sekä ennen ruokailua. Kynnet kannattaa pitää lyhyinä. Vältä nukkumista kihomadon kantajan kanssa samoissa vuodevaatteissa.
Kysy neuvoa tarvittaessa neuvolan tai koulun terveydenhoitajalta.

Syyhy: Syyhyn aiheuttaa syyhypunkki. Punkit ovat hyvin pieniä, kooltaan 0,3–0,4 mm, ja elävät ihoon kaivamissaan käytävissä. Kutina ja ihottuma johtuvat ihon herkistymisestä punkeille ja niiden eritteille. Syyhy on edelleen yleinen. Tavallisin syyhyn oire on kutina, mikä on hankalinta iltaisin ja öisin. Iholla on pieniä punoittavia näppyjä, raapimajälkiä ja rupia. Pieniä vesikelloja ja märkänäppyjä on melko usein. Eniten oireilevat yleensä kädet ja ranteet, kainalot ja vatsan alue, pakaraseutu sekä jalkaterät. Ohuita vaaleita muutaman millimetrin pituisia punkin käytäviä löytyy useimmiten ranteista ja sormiväleistä. Pikkulapsilla syyhy voi levitä myös päänahkaan.

Syyhypunkki tarttuu ihokosketuksessa ihmisestä toiseen. Tartunta vaatii pidempiaikaisen ihokontaktin (painiminen, kädestä kiinni pitäminen tai samassa sängyssä nukkuminen). Lyhytkestoinen kontakti, kuten kätteleminen tai halaus ei yleensä johda tartuntaan. Syyhy leviää helpommin perheissä ja ryhmissä, kuten lapsilla päivähoidossa. Syyhypunkki voi tarttua myös pintojen ja tekstiilien välityksellä (esim. vaatteet, lakanat, huonekalut), mutta tämä on harvinaisempaa verrattuna suoraan kosketustartuntaan.

Hoito on syyhypunkkiin tehoava lääkitys, vaatteiden ja liinavaatteiden vaihto sekä syyhysiivous. Potilas, kaikki perheenjäsenet ja muut lähikontaktit, jotka ovat voineet saada tartunnan (esim. eri osoitteessa asuva kumppani, isovanhemmat, uusperheen toinen perhekunta), hoidetaan samanaikaisesti.

Päätäit ovat ikävä mutta yleinen vaiva erityisesti päiväkodeissa ja kouluissa. Ne eivät kerro huonosta hygieniasta, vaan tarttuvat helposti läheisessä kosketuksessa. Täit ovat pieniä, noin 2-4 mm pitkiä hyönteisiä, jotka elävät imemällä verta päänahasta. Ne liikkuvat nopeasti, joten niitä on vaikea havaita. Hoito perustuu apteekista saataviin itsehoitotuotteisiin. Hoidossa on tärkeää olla huolellinen ja hoitaa kaikki tartunnan saaneet samalla kertaa.

Ontelosyylät eli molluskat ovat pieniä, usein helmiäismäisiä näppylöitä iholla, jotka aiheutuvat ontelosyyläviruksesta. Ne ovat erityisen yleisiä lapsilla, mutta voivat esiintyä myös aikuisilla. Ontelosyylät tarttuvat helposti ihokosketuksen kautta, esimerkiksi leikkien tai urheillessa.

Ontelosyyliä ei tarvitse hoitaa ja ne paranevat spontaanisti yleensä reilussa vuodessa. Jos ontelosyylät tulehtuvat niin hoidoksi riittää usein viikon hoito antibakteerisella voiteella. Harrastuksia tai muita aktiviteetteja ei tarvitse rajoittaa ontelosyylien takia. Atooppista ihottumaa hoidetaan myös normaalisti ontelosyylistä huolimatta.